REMU: Taikakivi

Viisitoista vuotta sitten tapahtui ällistyttävän komea muodonmuutos, kun Remu pisti Hurriganesin hangaariin ja lähti laulamaan suomeksi rivakkaa omatekoista paholaisen masurkkaa yhdessä hottia svengiä leipovan klubibändin kanssa. Taikakivi jatkaa tuolloisten levyjen Live At Cafe Metropol ja Viittä vaille kaks vimmattua linjaa. Euroopan itälaidalle ja vielä kauemmas johdattelevat sävytykset, mustalaisviulut, kuorossa ulvovat kitarat ja tanakasti tahtia kilkuttava piano piiskaavat Remun spontaanisti venytteleviin teksteihin eloisaa tahtia. Kaikki biisit ovat omaa tuotantoa.
Levyn soundi on rakennettu sopivan savuiseksi ja ahtaaksi klubitunnelmaksi. Kapakkapianon kylkeen nojailevan Remun tulkinnoista ja sovituksista ei ole kaukana myöskään Tom Waitsin tarkkasävyinen rujous. Mutta persoonallisuus on täysin Aaltosen oma, vanhan ajan maailmaa nähnyt sankari ja ympäristönsä tarkkailija, jolta irtoaa sakean baari-illan edetessä melankolisia iskelmiä, ylistyksiä naisille ja muille nautinnoille sekä pyörryttävän ripeää steppailua vaikka valkenevaan aamuun asti. Svengi on väsymätön.