RON ISLEY & BURT BACHARACH: Here I Am, Isley Meets Bacharach

Arvio julkaistu Soundissa 03/2004.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Tämä on pehmossa viihteellisyydessään varmasti vaikea pala niille, joiden rock-uskottavuus on sidottu määrätynlaisiin soundeihin, vähintään nopeahkoihin tempoihin ja voluumiin, vaan mitäpä me heistä. Kypsykööt omissa mehuissaan.

Arvio

RON ISLEY & BURT BACHARACH
Here I Am, Isley Meets Bacharach
Dreamworks

Tämä on pehmossa viihteellisyydessään varmasti vaikea pala niille, joiden rock-uskottavuus on sidottu määrätynlaisiin soundeihin, vähintään nopeahkoihin tempoihin ja voluumiin, vaan mitäpä me heistä. Kypsykööt omissa mehuissaan.

Pehmoa viihteellisyyttäkin on moneen junaan. Here I Am edustaa alan huippua. Musiikin suunnaton sulavuus kätkee sisälleen tänä päivänä liki kadotettua kanttia, silkasta ammattitaidosta puhumattakaan. Tarkoitan todellista professionaaliutta, joka sisältää sielukkuuden. Nämä popin kuolemattomimpiin lukeutuvat laulut on nimittäin purkitettu studiossa livenä ison jousiorkesterin edessä kahden oton periaatteella: yksi verryttelyksi, toinen varmuudeksi.

Burt Bacharach ei lähtenyt projektiin kohteliaisuudesta. Hän on sovittanut vanhat sotaratsunsa tosissaan uusiksi: super-hitaille tempoille, isosta arsenaalista huolimatta äärimmäisen intiimisti ja hienostuneen pienieleisesti. Tätä tilaisuutta koko ikänsä odottanut Ronald Isley (62) vastaa haasteeseen henkeäsalpaavalla herkkyydellä hellien joka tavua kuin naista.

Tässä tilanteessa rumpali Harvey Masonin, kitaristi Dean Parksin ja basisti Neil Stubenhausin kaltaisista studioketuista koottu perusbändikin, maestro pianossa, soittaa nuottien välistä tilaa vaalien. Muka moderneista syntikkamatoista ei ole pelkoa. Jousien ohella värittelyn hoitavat trumpetti tai käyrätorvet hiljentävällä eleganssilla.

Pelin henkeä kuvaavat hyvin The Look of Love ja Raindrops Keep Falling On My Head. Lähes koko maailman tajuntaan syöpyneet pophelmet kuulostavat melkein uusilta lauluilta. Ohjelmassa on yksi täysin uusikin laulu. Love's (Still) The Answer on, paitsi tyylikäs kommentti ihmiskunnan tilasta, kiistaton todiste 75-vuotiaan mestarin elävyydestä. Alfien, Anyone Who Had A Heartin ja muiden kivihreiden joukossa kimaltelee myös unohdettuja helmiä kuten nimiraita, Count On Me ja In Between The Heartaches.

Älkää haaskatko Here I Amia taustamusiikkina, levyn rentouttava syvyys paljastuu erityisesti kunnon kuuntelussa. 

Lisää luettavaa