Yleensä pelkän statuksen nostamiseksi kutsutut tähtivieraat laskevat levyjen tasoa, mutta Ron Wood hoitaa homman eri tavalla uudella soololevyllään tekemällä kuuluisista kavereistaan bändin, joka soittaa koko levyllä. Eikä jengissä ole moittimista: Slash ja Billy Gibbons kitaroissa Ronin kanssa, Flea tai Darryl Jones (Stones) bassossa, Jim Keltner tai Steve Ferrone (Average White Band) rummuissa, Ian McLagan tai Ivan Neville koskettimissa, Bernard Fowler (Stones), Bobby Womack ja Kris Kristofferson taustalaulussa.
Mitään uutta ei tietenkään keksitä, mutta soundi on sliippaamaton ja aito, kuten Woodin kokemuksia varsin suoraan tilittävien laulujen fiiliskin. Why You Wanna Go & Do A Thing Like That For avaa pelin karheana countrysoulina, I Gotta See on kunnon gospel-balladi, Sweetness My Weakness keinahtaa 1970-luvun roots reggaena ja vanha bluesbravuuri Spoonful puetaan tyrnäksi funkiksi.
Enemmistö originaaleista kuitenkin rokkaa rennolla särmällä Ronin entistäkin raspisemman ja hyvin sydämellisen äänen johtamana. Isännän akustinen slide siunaa Catch Youn ja psykedelisesti vonkuva sitar-kitara 100%:in. Lyriikaltaan hauskaa Fancy Pantsia värittää huuliharppu. Vedenpitävää menoa kautta linjan.