Porilaisen Rust n’ Ragen debyytti on kaksijakoinen albumi. Musiikista ja tuotannosta kuulee välittömästi, että parikymppisten rock-kukkojen bändi on vielä raakile. Toisaalta levyltä raikuu hirmuinen potentiaali. Asenne on vähintäänkin kohdallaan, sillä nelikko puristaa vauhdikkaaseen, ilahduttavan vanhanaikaiseen rockin rytkeeseen kaikkensa.
Rust n’ Rage taitaa glamrokkareiden kikat soitollisesti ja imagollisesti. Myös perinteisen hard- ja heavyrockin tausta on hallussa, sillä aamuhämärän Accept ja Saxon olisivat taatusti käyttäneet osan tämän levyn reippaista riffeistä, jos kitaristi olisi sattunut sellaisen aikanaan rämäyttämään.
Vaikka musiikki on linjakkaasti etenevää raskasta rockia, vieläkin suoraviivaisempi kaava saattaisi tehdä hyvää. Nyt biisit on ahdettu pullolleen kikkoja ja korostuskeinoja, mikä on usein nuorten bändien synti. Vaatii aikaa ja uskallusta vetää mutkat suoremmiksi, musiikki vieläkin yksinkertaisemmaksi, mutta iskevyydelle se tekisi vain hyvää, kunnon lataustahan tässä kuitenkin haetaan. Ep-mitassa levyn alkupään räiskyvät biisit toimisivat paremmin, koko levylle paukut eivät vielä riitä.
Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tästä bändistä kuullaan vielä isoin kirjaimin, tulisuihkuin ja räjähtävin biisein.