Hetken aikaa lupaavimpiin indiebändeihimme lukeutunut Minerva ei koskaan kasvanut täysiin mittoihinsa. Joko aika, motivaatio tai kyvyt loppuivat kesken. Minervan laulusolisti Sara Vilander ja yhtyeen kitaristi Jukka jatkavat nyt uraansa Sara & Susirajassa.
Routainen maa on omaehtoisuudessaan kuin rakkaudella tehty käsityö, jonka merkitys ja tunnearvo jäävät todennäköisesti suuremmiksi tekijöilleen kuin ulkopuoliselle kokijalle. Sara Vilander on laulajana enemmän etäisen toteava kuin lämmin tai sydämellinen. Aivan kuin hän haluaisi itsekin pitää välimatkaa arkisten lyriikkojensa maailmaan. Turhia koukeroita karttavista teksteistä etenkin Yöjuna tuo hakematta mieleen Kauko Röyhkän.
Sara & Susirajan sinänsä jämerällä soitolla ja sen koleahkolla toteutuksella on taipumus käpertyä introvertiksi suorittamiseksi sen sijaan, että ilmaisu hehkuisi ulospäin. Kuivan rämisevästi funkahtava Auringon lapset ja ”tien päällä taas” -beatinen Helsinkiin tarjoavat hyvät hetkensä, mutta kokonaisuutena Routainen maa jää oudon kalseaksi debyytiksi.