Tutkimukset todistavat taakse katselun alkavan tietyssä elämänvaiheessa perheen ja uran soljuttua uomiinsa. Nelikymppisten nostalgian nälkää osataan lypsää myös musapuolella. Levyteollisuus on boksittanut uutterasti Coltranet, Hendrixit, Beatlesit, Zeppelinit, Maidenit sun muut ja kauppa on käynyt.
Aika kuluu ja kuten vaikka Vuonna ’85 -turbotimanttimenestys todistaa, mehustelu vuosien takaisilla hetkillä jatkuu. Vastaan tulee siis myös se metallin muoto, jonka eteen soviteltiin liitteitä speed ja thrash. Genren pioneereista eli ”Big Fourista” puolet ovat kierrätyskillinkinsä kertaalleen jo keränneet: Slayerin Soundtrack To The Apocalypse ilmestyi 2003, Megadethin Warchest 2007.
Maamme vireästä pikametalliskenestä vain suurin ja mahtavin jätti jälkeensä siinä määrin materiaalia, että minkäänlainen boksi on mielekäs – vaikka Stonen tuotannon paisuttaminen yhdeksän cd:n ja yhden dvd:n mittaan tuntuu vähän muovin tuhlaukselta. Kuvallinen osuuskin on uusinta Get Stoned, Stay Stoned -dvd:stä (2007).
Bändin neljä studioalbumia ja livekiekko Free (1992) ovat kovia kuten alunperinkin, mutta setin ennalta kiinnostavin levy Demos & Rarities osoittautuu ikävän heppoiseksi. Viimeisen session julkaisemattomat raidat esimerkiksi selittävät itse, miksi jäivät rannalle komeaa Emotional Playgroundia (1991) viimeistellessä. The Dark on kyllä linjakas, mutta lyhyt, luonnosmainen Wild Rider outoa suvantovälikettään lukuun ottamatta yhtä suoraan Lemmyn panosvyöltä kuin vaikka debyytin raita Overtake. Kumpikaan ei olisi tehnyt orkesterin joutsenlaulusta parempaa.
Stonensa ennalta – ehkä sieltä 1980-luvulta asti– tuntevalle Complete nouseekin merkittäväksi muistoesineeksi osin tekstinsä tähden. Boksin haastatteluissa pääsevät laulajabasisti Janne Joutsenniemi, kitaristi Roope Latvala, rumpali Pekka Kasari sekä taustatekijät Mikko Karmila ja Atte Blom kertaamaan yhtyeen tarinan. Ja siitähän löytyvät lähes kaikki kreikkalaisen tragedian ainekset välirikkoineen, kuolemineen ja epäonnistuneine valloitusretkineen. ”Se siinä vitutti, että mikään ei ollut meistä kiinni”, sadattelee Pekka Kasari vihkossa Stonen puolesta aikanaan tehtyjä vientiratkaisuja.