SUGABABES: Three

Kolmisen vuotta sitten Sugababes ponnahti poptaivaalle tarttuvalla Overload-singlellä, josta oli mahdoton olla pitämättä. Ensimmäisen täyspitkän jälkeen Siobhan Donaghy lähti ryhmästä ilkeiden kielien kuiskiessa hänen joutuneen kahden muun yhtyeen jäsenen henkisen ja fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi.

Nämä kaksi, Keisha ja Mutya, hankkivat Sugababesiin uuden laulajan Heidin, ja julkaisivat jättisuosion saavuttaneen Angels With Dirty Faces -albumin – Siobhanin kärsiessä samaan aikaan hermoromahduksesta. Nyt Siobhan on saanut valmiiksi ensimmäisen soololevynsä ja Sugababes julkaisee Threen.

Three on välittömästi iholle tarttuva paketti täynnä koukkuja sliipatuilla radiosoundeilla höystettynä. Kappaleissa ei paljon odotella, vaan tartutaan heti kuulijaa riveleistä kiinni. Parhaimmillaan ryhmä on puhtaissa pintakiiltoisissa teiniangstpaloissa kuten Hole In The Head, Situation's Heavy ja In The Middle. Edellisen levyn Freak Like Men tyyppinen Whatever Makes You Happy toimii myös mukavasti.

Rahaa levynteossa ei ole säästelty ja mukaan on jopa hankittu suuresta maailmasta Diane Warren (Tina Turner, Whitney Houston), jonka säveltämä Too Lost In You kolisee onttouttaan. Myös tämän hetken kuumin nimi biisintekomarkkinoilla eli Linda Perry (Pink, Christina Aguilera) on mukana yhden kappaleen verran. Hänen kirjoittamansa ja tuottamansa Nasty Ghetto (!) ei istu Sugababeseille lainkaan. Materiaalin epätasaisuus onkin levyn suurin ongelma.

Siobhanin Revolution In Me on hyvin erityyppinen kokonaisuus. Donaghy oli alkuperäisen Sugababesin selvästi paras laulaja ja hänen ääntään on ilo kuunnella, vaikka sen perusvire onkin alakuloinen. Se saakin paljon tilaa ilmavien sovitusten ansiosta ja kantaa kappaleita erinomaisesti. Singlejulkaisu Overrated olisi ansainnut olla yksi vuoden ylivoimaisesti suurimmista hiteistä.

Muutenkin tarttumapintaa levyltä luulisi löytyvän isommallekin yleisölle. As You Like Itin ja Suasexin kertosäkeet vievät mukanaan ja Lauryn Hillmaisen Next Human (XY)n ja Facesin mainiot perkussiokoukut tarttuvat väkevästi mieleen. Tunnustuksellinen Twist Of Fate ja poliittinen Iodine ovat hienoa kitarapoppia. Siobhanissa on ainesta suuriin tekoihin vaikka Revolution In Me ei vielä mestariteos olekaan.