SUGABABES: Angels With Dirty Faces

Sugababesin pari vuotta sitten ilmestynyt debyytti oli piristävä poikkeus tyttöbändilevyjen joukossa. Albumilla oli Overload-hitin lisäksi myös muita hyviä poplauluja. Keisha, Mutuya ja uusi rekrytointi Heidi pitävät laadusta kiinni kakkosalbumillakin. Sugababeseissa on särmää ja popsensibiliteettiä, jota ei voi sanoa useimmista trion kilpasiskoista.

Keväällä Sugababes iski kultasuoneen levyttämällä oman version Lontoon klubeilla lattiat täyttäneestä bootlegista Freak Like Me, johon pohjat oli napattu Gary Numanin Are Friends Electric -klassikosta ja lauluosuudet Adina Howardin Freak Like Me -kappaleesta. Sugababesin versio meni julkaisuviikolla suoraan Brittilistan kärkeen, kuten teki myös uusin single Round Round, joka jää pyörimään päähän yhtä takuuvarmasti kuin Kylien Can't Get You Out Of My Head. Musiikillisesti Angels With Dirty Faces on lähelle jenkki r'n'b:tä – Aaliyahia, Brandya ja Destiny's Childia – tosin sillä erotuksella, että rytmikuviot ovat helpompia kuin jenkkisiskoilla ja soundeissa on enemmän kasariretroa tai industriaalivaikutteita(!) kuten Freak Like Messä.

Kiitettävästä arvosanasta Angels With Dirty Faces jää vain siksi, että Islandin markkinointiosasto on halunnut mukaan myös muutaman perinteisemmältä tyttöbändimatskulta kuulostavan raidan. Jos Sugababesit valloittavat listat singlellä, jonka soundi on vaarallisempi kuin yhdenkään nu-metal-pumpun, niin miksi vesittää homma siirapilla?