Tasapainoista myllytystä taitavilta soittoniekoilta – Ex-Megadeth-jäsenten Act Of Defiancessa ei mennä ego edellä

Act Of Defiance
Old Scars, New Wounds
Metal Blade

Neljän enemmän tai vähemmän tyhjän päälle jääneen muusikon kollektiivi Act Of Defiancen touhussa on tekemisen meininkiä. Harmittavan harvoin nimimiesten yhteisprojektit tavoittavat niille asetetut odotukset, mutta jo ensilevy Birth And The Burial (2015) huokui selkeää näyttämisen halua. Kitaristi Chris Broderickin ja rumpali Shawn Droverin entisen työnantajan Megadethin ensimmäinen levy ilman edellä mainittua kaksikkoa ei kuulostanut sen rinnalla juuri miltään.

Viimeistään nyt on parasta uskoa Broderickin kommentit halusta saada kaikki omat ideansa kuuluville, ja onkin koko lailla käsittämätöntä ettei Act Of Defiancen vapauttamaa riffikynää ymmärretty juurikaan Dave Mustainen leirissä hyödyntää. Yhtyeen tasapaino myllytyksen ja klassisemman heavyn lainalaisuuksien välillä pitää ihailtavasti, ja mikä tärkeintä, taitavien soittoniekkojen soitinakrobatia pirskahtelee vain ja ainoastaan biisien ehdoilla, ei ego edellä.

On totta, että perinteisen thrashin ja uuden aallon jenkkimätön (Machine Head, Nevermore tai vaikkapa basisti Matt Bachandin toinen työnantaja Shadows Fall) reseptistä jäisi se viimeisin terä puuttumaan ilman tonttiaan hallitsevaa vokalistia. Joey Jordisonin Scar The Martyrin ainoaksi jääneellä levyllä suurelle yleisölle esitelty Henry Derek Bonner onkin skaalansa ja melodiakorvansa puolesta kuin varkain kohonnut metallivokalistien eliittiin.