The Coralin laulaja James Skelly kertoi yhtyeen pohtineen hajoamista ennen tähän levyyn tarttumista. Super Furry Animals on sitkeästi julkaissut uuden studioalbumin parittomina vuosina, mutta jäänyt kiertämään samaa rataa. The Thrillsin suhteen moni hautasi toiveensa kolmen vuoden tauon aikana. Teenager nilkuttikin Britannian albumilistalla vain 48. sijalle.
Kaikki kolme yhtyettä ovat saaneet tärkeimmät vaikutteensa kultaiselta 60-luvulta tai aivan 70-luvun alusta, hieman eri suunnista tosin. Arctic Monkeysin ja muiden arkisten teinibändien aikakaudella se ei ole kovin muodikasta. Nyt brittinuoriso haluaa kitararockinsa nopeampana ja lyhyempänä.
The Coral saattaa selvitä testistä voittajana. Kuusikon pop ei ole enää yhtä trippailevaa, yllättävää ja hauskaa kuin kahdella ensimmäisellä levyllä (The Coral, 2002 ja Magic And Medicine, 2003), mutta radioon se sopii entistä paremmin. James Skellyn ääni on lempeämpi, laulujen rakenteet suorempia ja levyn soundikin kuin The Doorsin ja Loven levyiltä 2000-luvulle popularisoitu. Roots & Echoes on tasapainoinen kokonaisuus, mutta samalla The Coral on menettänyt osan niistä elementeistä, joiden takia siihen ihastuttiin.
Super Furry Animals pitää tiukasti kiinni kummallisen ja kokeilevan pop-yhtyeen maineestaan, mutta sen suosio ja arvo tuntuvat sukeltavan väkisin. Hey Venus! -levyn isoin vika on se, että sokkotestissä jokaista sen biisiä voisi veikata joltain yhtyeen vanhemmalta levyltä noukituiksi. Vahvin albumin aiheuttama tunne on, että tämä kaikki – nokkelat lauluharmoniat, kömpelö psykedelia, kotikutoiset rytmiluupit – on kuultu aiemminkin. Eksentrikotkin voivat olla alisuorittajia.
The Thrillsin ensimmäiseen levyyn (So Much For The City, 2003) on tullut palattua kerta toisensa jälkeen ja aina se aiheuttaa suurta mielihyvää. Nyt irlantilainen yhtye on vaihtanut Kalifornian vaahtopäät hieman pohjoisemman Vancouverin maisemiin. Siellä sydämellisesti nariseva Conor Deasy kumppaneineen on nauhoittanut levyn, joka antautuu katsomaan haikeasti taakseen. Kauneimmillaan se on mandoliinin viemällä ja tuttuja teemoja taitavasti käsittelevällä Midnight Choir -kappaleella: ”I found a job and I’m gonna hold this one down/I was a burden to everyone when I was young and far from home.”