TROUBLE BOUND GOSPEL: Let´s Get Physical!

Arvio julkaistu Soundissa 03/2001.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Trouble Bound Gospelin tahtipuikkoa heiluttava Makke Luojus ei pidä alkuvoimaisen rockvyörytyksensä kypsyttelyssä kiirettä. Vielä Bad Vugumille ilmestyneestä mini-cd:stä on vierähtänyt neljä vuotta, jonka aikana kokoonpano on pistetty tyystin remonttiin. Nykyään turkulaisten villeistä rytmeistä vastaa mm.

Arvio

TROUBLE BOUND GOSPEL
Let´s Get Physical!
Sportin´ Life

Trouble Bound Gospelin tahtipuikkoa heiluttava Makke Luojus ei pidä alkuvoimaisen rockvyörytyksensä kypsyttelyssä kiirettä. Vielä Bad Vugumille ilmestyneestä mini-cd:stä on vierähtänyt neljä vuotta, jonka aikana kokoonpano on pistetty tyystin remonttiin. Nykyään turkulaisten villeistä rytmeistä vastaa mm. entisiä ja nykyisiä Xysma- ja Disgrace-muusikoita. Bassolle ei ole vieläkään ilmaantunut tarvetta vaan ankara kitarahyökkäys korvaa alavireen tarpeet.
Jon Spencerin Blues Explosioniin viittaava konsepti on Trouble Bound Gospelissa saanut väistyä uusien vaikutteiden ristitulessa, vaikka asennetasolla liikutaan yhä samoilla linjoilla. Molemmat seikkailevat rytmimusiikin historiassa silkasta kunnioituksesta primitiivistä ilmaisua kohtaan. Sitten The Heat´s Onin Luojus on ottanut lujasti groovaavaan ja kiihkeään musiikkiinsa entistäkin hengästyttävämmän otteen. Killi Härkösen saksofoni puhaltaa syntistä sanomaa ja tuo bändin rock´n´rolliin reilusti Captain Beefheartmaista ulottuvuutta. Jopa free jazz ja sanomassaan seonnut gospel eivät ole Let´s Get Physicalille vieraita. Karu svengi tuo Sex Changessa ja Fever Of Lovessa mieleen minimalistisen möykän mestaribändi Sweetheartin. Luojuksen kankeahkoa englannin lausumista lukuun ottamatta puutteita on turha vakoilla.
Let´s Get Physicalin vaativan käskyn voi halutessaan ymmärtää hellän kosketuksen tarpeeksi tai kovakouraisemman käsittelyn kaipuuksi. Levyltä löytyy molempia. 

Lisää luettavaa