Graafisena suunnittelijana ja tuottajana maineensa luoneen Scott Hansenin yhden miehen projektista on Awaken myötä kasvanut kolmihenkinen bändi, joka on tuonut aiemmin ambientin pinnalla kelluneeseen musiikkiin postrock-sävyjä, ollen Hansenin omien sanojen mukaan ensimmäinen ”todellinen” Tycho-albumi. Käytännössä Awake on kuitenkin luontaista jatkoa kolmen vuoden takaiselle Divelle.
Vaikka Tychon maailmaa syleilevä äänimaailma ei ole järin mielenkiintoinen, ja levy jää harmittavan usein pyörimään paikalleen, on Awakessa jotain luokseen kutsuvaa. Köykäisen ja joissain määrin mitäänsanomattoman alun jälkeen palaset alkavat loksahtaa paikoilleen ja äänitapettiin alkaa ilmestyä kuvioita. Loppua kohden albumi alkaa olla oikeasti ihan mielenkiintoinen.
Awaken kohokohdiksi nousevatkin kaikkein dynaamisimmat numerot, joista seesteisemmän Mogwain mieleen tuova See ja Tychon todellisen potentiaalin lunastava, musertavan äänimaailman omaava Apogee nousevat pintaa rikkoen esille. Seuraavalle albumille Tychon olisi kuitenkin syytä kehittää ilmaisuaan tai ainakin työskennellä ulkopuolisen tuottajan kanssa, sillä tiiviimpänä ja soundeiltaan monipuolisempana pakettina Awake olisi ollut paljon hienompi levy.