VERDE: Vuoronumero

Arvio julkaistu Soundissa 04/2004.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Porista alun perin lähtenyt Mika Rintala tunnetaan parhaiten yhteistyöstään Circlen ja Ektroverden kanssa, mutta mies on paitsi rakentanut omia instrumenttejaan, myös julkaissut omia levyjään jo pitkään.

Arvio

VERDE
Vuoronumero
Verde

Porista alun perin lähtenyt Mika Rintala tunnetaan parhaiten yhteistyöstään Circlen ja Ektroverden kanssa, mutta mies on paitsi rakentanut omia instrumenttejaan, myös julkaissut omia levyjään jo pitkään. Jonkinlaista luomu-ambienttia sisältävä Vuoronumero on nykyään Nokialla asustelevan Rintalan albumeista kymmenes. Se koostuu paitsi syntetisaattoreilla tuotetuista soundeista, myös luonnon tapahtumia esittävistä kenttä-äänityksistä. Apuna albumilla häärivät muiden muassa superpasunisti Markku Veijonsuo sekä Porin paronit Mika Rättö ja Jussi Lehtisalo.

Syntikoidensa parissa Rintala kuuluu siihen musiikin tekijöiden ryhmään, joiden kohdalla sävelten tuottamisen näkeminen on lähes yhtä kiinnostavaa kuin lopputuloksen kuuleminen, mutta hyvin Vuoronumero pitää otteessaan pelkkänä äänikuvanakin. Silkaksi efektilevyksi se ei missään vaiheessa taivu, eikä sen tahdissa taitaisi new age -henkinen rauhoittuminenkaan sujua – sen verran tiheään feng shui -harmoniaa särkeviä "myrkkynuolia" lentelee.

Rintala on jo aiemminkin osoittanut olevansa samaa henkistä sukupuuta kuin esimerkiksi Erkki Kurenniemi, mutta Vuoronumeron moraalisena esi-isänä tekisi mieli pitää pikemmin Pierre Schaefferiä. Hän kehitti 1940-luvun lopulla musique concrète -ideologian, joka perustui ajatusmallille, että myös mikrofoni on instrumentti. Vuoronumerolle tallennetun lintujen siipien räpistelyn parissa tulee mieleen, että vanhaan kanalaan kotistudionsa rakentanut Tom Waits saattaisi pitää tästä salaperäisestä ja vähän uhkaavastakin levystä. 

Lisää luettavaa