Vivahteikkaasti viidakosta, kirjallisesti kansantaruista – Them Bird Thingsin viides levy on yhtyeen tasapainoisin

Them Bird Things
Stephen Crow Must Die
Playground

Kitaristin vaihtumisen verran kokoonpanoaan uudistanut Them Bird Things pysyttelee viidennellä albumillaan raa’an ja paikoin hyvinkin alkukantaisen bluesperustaisen rockin äärellä. Stephen Crow Must Die osoittautuu samalla yhtyeen tasapainoisimmaksi ja ehjimmäksi levyksi.

Lähinnä Morphinesta tutun Mark Sandmanin I Think She Likes Me kiteyttää Them Bird Thingsin parhaita piirteitä. Julius Heikkilän kitaran karhean americanainen sointi ja Affe Forsmanin rytmien syvältä viidakosta tuleva määrätietoisuus ovat Salla Dayn persoonallisen laulun ohella bändin ydintä.

Them Bird Thingsin omat laulut ovat jälleen keskimääräistä laululyriikkaa kirjallisempia kertomuksia. Albumin nimiraidan kansantaruinen julmuus hakee vertaistaan vanhaenglantilaisesta folkista. Rainy Boyn hivelevä calexicomaisuus, Love Is A Vendettan popmaisuus ja James Mooren Shake Your Hipsistä omiin nimiin kirjattu Slim Harpo Sez ovat näyttöjä Stephen Crow Must Dien vivahteikkuudesta. Neljästä lainasta yllättävin on Heikkilän twang-kitaran tähdittämä näkemys Manfred Mannin ensisinglestä Why Should We Not.

Stephen Crow Must Dien jännittäviä käänteitä kuunneltuaan tulee miettineeksi, onko albumin nimi sittenkään ihan reilu Them Bird Thingsin basistia Tapani Varista kohtaan?