WILL HAVEN: WHVN

Aiemmin pari levyä pikkumerkeille pyöräyttyneen Will Havenin moderni ahdistusmetalli on juuri sitä alavireistä säröbrutaliteettia, mitä voi olettaakin Neurosista, Deftonesia ja Sepulturaa tiiviisti kuunnelleiden sällien soittimistaan irti takovan. Vaikka siis tyylilliset oppi-isät onkin selvästi kuultavissa, niin Will Havenilla on sen verran tiukka omanlainen, perustaltaan puolihidas, tatsinsa virittää erilaisilla hälyäänillä ryyditettyä metalliaan, että ei nelikkoa voi huomiotta sivuuttaa pelkkänä trendikkäänä plagiaattina.
Tosin sen verran "samallalailla erilaisia" WHVN:n 12 biisiä on ärsyttäviä alku- ja loppuhäivytyksiä myöten, että se toimii loppujen lopuksi paremmin yksittäisinä silloin tällöin nautittuina namupaloina – varsinkin peräkkäiset Genesis II ja Dallass Drake ovat kerrassaan loistavia! – kuin kokomitallisena tuomiopäivän pasuunana.