Tarkkailuluokka | Vagabond Hearts: Kulkurien sydämet janoavat ulkomaille

Iiro Kuosmanen

"Yleisössä ollut henkilö sanoi kokeneensa keikkamme aikana suuren valaistumisen ja löytäneensä tarkoituksen elämälleen."

Tarkkailuluokka nostaa esille uusia ja tuoreita artisteja, joita kannattaa pitää silmällä.

Tamperelainen Vagabond Hearts, kun kitaristi Antti Heikkilä ja basisti Jussi Liski tutustuivat toisiinsa kesällä 2015. Kaksikko aloitti kahdestaan kokoamaan jäseniä kokoonpanoon, johon liittyi samana vuonna mukaan rumpali Mikke Repo. Omien sanojensa mukaan kovan treenitahdin nimeen vannova Vagabond Hearts kävi läpi muutamia laulajia ennen kuin kesällä 2018 kvartetti täydentyi nykyiseen muotoonsa Joona Pajupuron astuttua mikrofonin ja kitaran varteen.

– Alkuperäinen ideamme oli yksinkertaisesti lähteä rakentamaan monipuolista ja huomiota herättävää rock-bändiä, joka soittaa omia biisejä ja erottuu massasta. Paljon keikkoja, jatkuvasti uusia erilaisia biisejä ja niiden julkaisua. Olemme saaneet kunnian lämpätä myös monia itse fanittamiamme bändejä, kuten Peer Güntiä ja Waltaria. Myös biisiemme saama radiosoitto on ollut loistava asia, Antti Heikkilä kuvailee Vagabond Heartsin tavoitteita.

Mikke Repo lisää Heikkilän kertomaan, että bändi tekee musiikkia sydämestään.

Tammikuussa julkaistulla The Sheep -sinkulla esiintyy yhtye, joka yhdistää perinnetietoista hard rockia tyylitajuisesti ajan tasalla olevaan soundimaailmaan. Heikkilä kertoo, että Vagabond Heartsin biisit syntyvät klassisesti kotijammailujen pohjalta ja saapuvat aihioina treenikämpälle.

– Jotkut kappaleet ovat tulkkausta unista, kokemuksista elämässä, ideoista, haaveista ja niin edespäin. Jotkut kappaleet vain yllättävät ja alkavat soida päässä valmiina musana, joka vaan täytyy saada soittimilla ja laululla ulos, Joona Pajupuro filosofoi.

Mikä on mielenkiintoisinta mitä teille on sanottu keikan jälkeen?

– Yks mimmi etsi keikan jälkeen Facebookista numeroni ja kutsui juomaan skumppaa kaverinsa kanssa. Tässä vaiheessa olimme kuitenkin jo pitkällä ajamassa Helsingistä Tampereelle, joten tarjouksesta piti kieltäytyä. Puhelun loppuun hän antoi oman numeronsa ja sanoi ”Pallo on nyt sulla ja mä olen aika hyvä pyörittelemään palloa ja käsittelemään sitä”, vokalisti Pajupuro muisteloi.

Antti Heikkilän mieleen parhaiten painunut muisto on hengellisempi kokemus.

– Yksi ikimuistoisimpia hetkiä keikan jälkeen oli, kun yleisössä ollut henkilö sanoi kokeneensa keikkamme aikana suuren valaistumisen ja löytäneensä tarkoituksen elämälleen. Itseäni on myös tultu sanomaan täydeksi sekopääksi tavastani esiintyä ja villiintyä kitaran kanssa.

Mitä teette ennen keikkaa? Mitä bäkkäriltä pitää löytyä?

– Ennen keikkaa yritän lämmitellä, juon bisseä ja koitan keretä katsomaan ennen meitä soittavan bändin keikkaa. Yritän pitää pään kasassa ja rentoutua. Bäkkärillä tulisi olla pullo kossua, Mikke Repo esittää toiveena.

– Yleensä nukun viimeiseen asti, koska keskittymisongelmainen pääni kuormittuu ja menee ylikierroksille. Bäkkärillä olisi siistiä jos löytyisi vettä, kaljaa ja safkaa, Joona Pajupuro pohdiskelee.

– Ennen keikkaa yleensä vain jauhamme keskenämme odotellessamme showtimea. Itse soittelen ennen keikkoja paljon skebaa rentoutuakseni, Antti Heikkilä kertoo salaisuudekseen.

Vagabond Hearts lupailee musiikkiaan pidemmässä muodossa nautittavaksi tulevana kesänä. Tähtäimessä tulevaisuudessa on myös laajentaa horisonttia ulkomaille. Viimeistään ensi vuoden alussa, Antti Heikkilä visioi.

Vagabond Hearts:
Joona Pajupuro – laulu ja kitara
Antti Heikkilä – kitara
Jussi Liski – basso
Mikke Repo – rummut

Tiedätkö yhtyeen tai artistin, joka ansaitsee pulpettinsa Soundin Tarkkailuluokalle? Ilmianna heidät meille seuraavalla kaavakkeella:

  • Ehdotetun artistin koti/facebooksivu tai vastaava.

Ota myös haltuun Soundin Tarkkailuluokka-soittolista, jolta löydät (lähes kaikki) sarjassa esitellyt artistit siististi yhdessä paketissa: