Avenged Sevenfold -nokkamies listasi 10 kaikkien aikojen parasta metallialbumia

M. Shadows listasi metallisuosikkinsa.

Osana 100 kaikkien aikojen parhaan metallialbumin listausurakkaansa, Billboard kyseli erinäisten musiikkilajin vaikuttajien henkilökohtaisia top kymppejä Ozzy Osbournesta Lars Ulrichiin. Tällä kertaa vuorossa on Avenged Sevenfold -mies M. Shadows, joka valitsi omat suosikkinsa metallimusiikin värikkään historian varrelta. Alla mieheen eniten vaikuttaneet albumit aakkosjärjestyksessä ja lyhennetyin perusteluin. Pidemmät tarinat valintojen takaa voit käydä lukemassa täältä.

At the Gates, Slaughter of the Soul (1995)
”Kävin Bionic Records -kaupassa joka päivä koulun jälkeen. Siellä oli töissä kaveri nimeltä Mike, joka soitti death metalia, thrash metalia ja black metalia aina työvuorossa ollessaan. Hän tutustutti minut In Flamesiin. Hän tutustutti minut Dark Tranquillityyn. Eräänä päivänä hän sitten tutustutti minut At the Gatesiin. Kävelin sisään ja olin ihan että ’mitä tämä oikein on?’, sillä diggasin tuolloin kovasti myös punk rockista. Pidin sen kaman nopeudesta ja raivokkuudesta. Ajattelin, että ’No, kaikki biisit eivät varmaankaan voi olla tuollaisia. Se olisi jo uskomatonta.’ Mike vastasi ’Ei. Se olisi Slaughter of the Soul. Tässä on cd. Kiität minua vielä myöhemmin.’ Kuuntelin sitä autossani ja olisi kuin minua olisi hakattu tiilellä naamaan koko levyn keston ajan.”

Dream Theater, Metropolis Pt. 2: Scenes from a Memory (1999)
”Tämä oli ensimmäinen Dream Theater -albumi, jolle todella annoin mahdollisuuden. Muistan olleeni Warped Tourilla vuonna 2004 ja Rev [Avenged Sevenfoldin edesmennyt rumpali] soitti sitä pakussamme. Meillä oli uusi cd-soitin ja hän soitti sitä aina ajaessaan. Muistan ottaneeni levyn ja kuunnelleeni sitä Walkmanillani pakun perällä, musiikkiin täysin uppoutuen.”

Helloween, Keeper of the Seven Keys: Part II (1988)
”Kuulin I Want Outin tatuointistudiossa San Josessa. Kiertelin tuolloin alueen levykaupoissa ostaen Iron Maidenia ja erilaisia eurooppalaisia power metal -levyjä, kun törmäsin tähän jollakin kokoelmalla. Kuulin kappaleen ja ajattelin ’Näin siistejä, raikkaita ja viileitä kappaleita ei voi olla olemassakaan.’ Menin ostamaan Keeper of the Seven Keys Part I:n ja II:n. Kappaleet ovat niin hienosti rakennettuja, että ne voisivat olla popbiisejä.”

Iron Maiden, Number of the Beast (1982)
”Ensimmäinen Maiden-levyni oli Piece of Mind ja hommasin sen vain siksi, koska kansi näytti hienolta ja kaikki puhuivat Iron Maidenista. He eivät kuitenkaan välttämättä olleet kaikkein suosituin metallibändi 12-vuotiaiden keskuudessa Amerikassa kun löysin heidät. He olivat pikemminkin jonkinlaisessa laskusuhdateessa uuden laulajansa kanssa, mutta olin kuullut yhtyeen kunnian päivistä Bruce Dickinsonin kanssa. Hankin siis Peace of Mindin ja minulla oli vaikeuksia käsittää kuinka pitkiä kappaleet olivat, kaikkine lukemattomine sooloineen. Kun lähdin selaamaan diskografiaa taaksepäin, löysin Number of the Beastin ja se klikkasi heti, tehden minusta bändin ikuisen fanin.”

Korn, Korn (1994)
”Noina aikoina olin innostunut raskaammasta musiikista. Kuulin Panterasta Revin kautta. Olin ajelemassa vanhempieni autolla, kun kuulin Blindin radiosta ensimmäisen kerran ja se muistutti minua Phil Anselmosta, sillä se kuulosti hänen laulultaan, mutta kuin hän lisäksi myös örisisi. Silti se oli synkempää ja pelottavampaa. Se sai minut tuntemaan jotakin sellaista, jota en ollut ennen musiikkia kuunnellesani tuntenut.”

Megadeth, Countdown to Extinction (1992)
”Muistan kuunnelleeni KNAC-radiokanavaa, kun he soittivat Sweating Bulletsin. Se oli vähän kuin että, ’mikä minuun juuri iski’. ’Mitä tämä on? Tämä hemmo kertoo jotain tarinaa karmivan musiikin säestämänä.’ joten päädyin hommaamaan Countdown to Extinctionin heti seuraavana päivänä.”

Metallica, Master of Puppets (1986)
”Black Album oli ensimmäinen todellinen kosketukseni Metallicaan. Olin jotain 12- tai 13-vuotias. Olimme juuri kiintymässä musiikkiin ja pidin siitä albumista, mutta se ei varsinaisesti muuttanut elämääni. Kun aloin sitten hankkia muita Metallican levyjä, Master of Puppets iski minuun biisinkirjoituksellaan. En ollut koskaan kuullut thrash-elementtejä käytettävän samaan tapaan. Kuuntelin tuolloin Divine Interventionia ja muita Slayerin levyjä ja vaikka ne olivatkin hyviä, ne eivät vieneet hommaa maaliin asti. Master of Puppetsin biiseillä thrash-elementit toimivat ennenkuulumattomalla tavalla.”

Pantera, Far Beyond Driven (1994)
”Rev tutustutti minut tähän levyyn. Hän oli valtaisa Pantera-fani. Kun kuulin Far Beyond Drivenin, kuuntelin tuolloin enemmän punk rockia, kuten Bad Religionia ja NOFX:ää. Kun kuulin Strength Beyond Strengthin nopeuden, Becomingin ja Five Minutes Alonen groovet ja sen kaiken, Dimen ja Vinnien osuudet sekä Philin äänen ja sen, kuinka hän ei vain huutanut, vaan osui nuotteihin ja teki laulumelodioita puhtaasta aggressiostaan, en ollut enää entiseni.”

Queensryche, Operation: Mindcrime (1988)
”Isäni tutustutti minut tähän hieman myöhemmin. Juttelin isäni kanssa jutuista, joita hän kuunteli nuorempana ja Operation: Mindcrime oli levy, josta hän puhui taukoamatta. Hän sanoi useastu, kuinka se oli ’kaikkien aikojen paras konseptialbumi.’ Eräänä päivänä otin levyn kuunneltavakseni ja se iski kuin miljoona volttia. Ajattelin, että ’nämä kaikki biisit ovat hittejä. Kaikki ovat isoja biisejä.'”

System of a Down, Toxicity (2001)
”Kävin San Franciscossa usein tatuoitavana ja kuulin ensimmäisen System of a Down -levyn tatuointistudiossa. Se ei kuitenkaan koskaan iskenyt minuun. Eräänä päivänä sain puhelun Brian Hanerilta, josta tuli myöhemmin Synyster Gates, ja hän sanoi: ’Jäbä, nauhoitin juuri K-Rockilta System of a Downin kappaleen nimeltään Chop Suey’ ja hän sanoi sen olevan ’aivan uskomaton’. Kun hän toi nauhan kotiini, olin aivan puulla päähän lyöty kuinka melodinen, skitsofreeninen ja intensiivinen se oikein oli.”