Ruotsalaisessa Europessa 80-luvun puolivälistä 90-luvun alkuvuosille kitaraa kurittanut Kee Marcello jutteli Music Radarille historiastaan ja kokemuksistaan pitkän uransa varrelta. Puheen kääntyessä miehen ikävimpään keikkamuistoon, kitaristilla on hurja tarina kerrottavanaan.
”Olin soittamassa festivaaleilla, kun joku heitti käsikranaatin lavalle”, mies päivittelee. ”Se putosi suoraan eteeni. Se osoittautui savukranaatiksi, mutta se näytti täsmälleen juuri niin kliseiseltä käsikranaatilta, kuin vain voit kuvitella.”
Mies muistelee jähmettyneensä näkemästään niille sijoilleen. ”Elämä vilisi silmissäni, kunnes joku tuli ja heitti sen menemään. [Heittäjää] juhlistettiin illalla ja pidimme hänestä oikein kunnolla huolta, koska hän oli ollut niin rohkea. Ihmiset lukevat siitä lehdestä ja ovat, että ’Kamoon, Kee. Se oli pelkkä savukranaatti…’ Mutta mistäs minä olisin voinut sitä tietää? Ulkonäöstä sitä ei ainakaan voinut päätellä millään. Se oli todella pelottavaa.”
Toisaalla haastattelussaan mies harmittelee sitä, että liittyessään Europen riveihin vuonna 1986, häntä pidettiin aivan pystymetsästä ilmestyneenä lupauksena.
”Media tavallaan piti itsestään selvänä, että olin nuori kundi joka sai nyt ison breikkinsä, mutta se ei pitänyt paikkaansa”, Easy Actionissa 80-luvun alussa musisoinut Marcello manaa. ”Olin jo aloittanut joitakin parhaita juttujani. Olin saanut kulta- ja platinalevyjä ennen kuin edes olin liittynyt Europeen. Olin jo vakiinnuttanut paikkani bisneksessä, mutta minua kohdeltiin kuin olisin ilmestynyt kehiin aivan tyhjästä, ja se tuntui kaiken jo tekemäni jälkeen epäreilulta.”