Hiljaisten miesten kokous – Ville Valo kertoi Metal Hammerille illasta, jolloin HIMin loppu sinetöitiin

Jana Blomqvist

Metal Hammer päästi viimevuotisen HIM-kansijuttunsa ilmaiseen jakeluun verkkosivuillaan. Ville Valo kertoo pitkässä haastattelussa, kuinka HIM saavutti lopulta tiensä pään vuosikymmenten puurtamisen jälkeen ja missä tunnelmissa yhtyeessä mentiin viimeisinä aikoina. HIMin viimeinen keikka soitettiin Helsingin Tavastialla 31. joulukuuta 2017.

Ei ole salaisuus, että HIMin viimeiset vuodet vuodet olivat nilkuttamista. Yhtye nousi suurimpaan suosioonsa Dark Light -albumin aikaan vuonna 2005, mutta bändin kaksi viimeistä albumia Screamworks (2010) ja Tears on Tape (2013) olivat jo huomattavasti vaisumpia esityksiä sekä taiteellisesti että levymyynnin puolesta. Rumpali-Kaasun poistuminen vuonna 2015 taisi olla käytännössä viimeinen niitti bändin uralle, vaikka Metal Hammerin jutussa mainitaan Valon tehneen vielä hartiavoimin töitä, jotta orkesteri olisi saatu uuteen nousuun.

Niinpä kylmänä talvi-iltana helmikuussa 2017 HIM-muusikot kerääntyivät Helsingissä treenikämppänsä lähistöllä sijainneeseen pubiin keskustelemaan tilanteesta. Tai keskustelua kävivät lähinnä Valo ja basisti Mige, muut olivat hiljaa.

”Kävi selväksi, ettei into ollut kadonnut, mutta se oli suuntautunut muualle. Bändin kesken oli helppoa jutella vaikka säästä tai vanhoista biiseistä, mutta kun piti keskustella tulevaisuudesta, jokainen näki aivan eri asioita tai ei mitään”, kuuluu Valon kertomus suomennettuna.

HIMin tilanteesta oli puhuttu ensin Valon ja Migen kesken, ja nämä olivat käytännössä jo sopineet, että yhtye lopetetaan. Valo kertoo jutussa, kuinka Mige toimi lopullisen päätöksen tekemisen aikaan hänen sparraajanaan ja auttoi häntä ymmärtämään, mitä oli tapahtumassa.

Kokous oli kenties synkkä, mutta se oli silti odotettu. Vastaväitteitä ei artikkelin perusteella kuultu keneltäkään muusikolta.

”Linde taisi soittaa minulle ensi kertaa kahdeksaan vuoteen kysyäkseen, olinko varma päätöksen suhteen”, Valo kertoo jutussa ja lisää virnistäen:

”Olen kyllä hieman pettynyt, ettei bändi räjähtänyt kunnolla. Olisin ehkä halunnut lopun olevan vähän dramaattisempi.”