Soundi.fi:n lauantaisoittolistasarjassa juhlistetaan tänään 35-vuotista Johanna Kustannusta. Yhtiön tuotantopäällikkö Mikko ”Pyhimys” Kuoppala kokosi artikkelisarjan osaan numero 37 soittolistallisen kappaleita, jotka määrittelevät hänelle Johanna Kustannusta ja omaa elämää yhtiön olemassaolon ajalta.
Vuoden 2013 lopulla käynnistyneessä lauantaisoittolistasarjassa on julkaistu Pyhimyksen soittolista mukaan lukien 37 soittolistaa. Omat soittarinsa ovat tehneet muun muassa Juha Tapio, Don Huonojen Kalle Ahola, Gim Kordonin Aleksi Pahkala, Happoradion Aki Tykki, Jon Spencer Blues Explosion, Nicole Willis, Olavi Uusivirta, Ilkka Mattila, Egotripin Knipi, Yona, Damn Seagullsin Lauri Eloranta, Pariisin Kevään Arto Tuunela ja Ilari Kivelä, Ville Kela, Kie von Hertzen, Shivan Dragn- ja Rubik-yhtyeksistä tuttu Artturi Taira, Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgren, Lemonatorin nokkamies Lasse Kurki, Suvi Isotalo, Death Hawksin Teemu Markkula sekä Magenta Skycoden Jori Sjöroos.
Lue Mikko ”Pyhimys” Kuoppalan perustelut kappalevalintoihin soittolistan alta!
Pelle Miljoona − Moottoritie on kuuma
”Vaikka sekä riffi että kitaristi ovat tuttuja jo lapsuudesta, opin vasta tällä vuosituhannella, että tässä soittaa Andy McCoy. Pelle on itselle syvempään fiilistelyyn vähän liian särmikästä, mutta tämä biisi on aina ollut jotenkin osa definitiivistä musiikillista perimää.”
Hanoi Rocks − Tragedy
”Ensimmäinen oma levyni oli Guns N’ Rosesin Appetite For Destruction, ja jo tuolloin olin kuullut, että yksi heidän innottajistaan oli suomalainen Hanoi Rocks. Perustimme Antony Bentleyn kanssa bändin nimeltä Best Boys ja teimme lupauksen muuttaa heti 18-vuotiaina Santa Monicaan elämään kuten rokki-idolimme. Hanoi Rocksin biiseistä ainoa muisto on CCR-coverista Up Around The Bend, ja koko meininki kiteytyy omassa mielessä hetkeen, kun Andy liukuu estradille köysiradalla, samalla kitaraa soittaen.”
Hector − Piironkinjalka
”Tiedostin Hectorin olemassaolon vasta Varjot ja lakanat -kasetin myötä, mutta tämä biisi edustaa miehen omintakeisia, humoristisia biisejä, joita olen fiilistellyt kaikkien tuntemieni kansallismonumenttien ohella. Hector on J. Karjalaisen ohella niitä kotimaisia artisteja, joita olen kuunnellut niin kauan kuin muistan.”
”Pieni ja hento ote on malliesimerkki siitä, että musiikki on tunnetta. Piste.” – Pyhimys
Dave Lindholm − Pieni ja hento ote
”Biisi puhuu puolestaan. Malliesimerkki siitä, että musiikki on tunnetta. Piste.”
Rauli Badding Somerjoki − Tähdet, tähdet
”Jollain tavalla miellän Raulin enemmän Johannan kuin Loven aikaan, joka johtuu ehkä siitä, että Raulin rokimpi matsku ei ole ollut itselle niin tärkeää Suomen Talvisotaa lukuunottamatta. 1990-luvun lopulla, kun tuli kymmenen vuotta täyteen Baddingin kuolemasta, hahmo näkyi paljon mediassa ja ehkä sitä kautta innostuin biiseistä, ja kokoelmasta tuli ensimmäinen levy, jonka pöllin mutsilta faijan sijaan. Yritin myös opetella soittamaan tätä biisiä kitaralla, josta seurannut turhautuminen vaihtoi ilmaisutavan pian sen jälkeen toisenlaiseksi.”
Raptori − Armeija
”Suomiräppäreiden parjaama yhtye, joka paradoksaalisesti on tehnyt kuitenkin eboniikan ja tyylitajun puutteesta huolimatta genren ikimuistoisimpia klassikoita. Itse en usko siihen, että biisit menestyivät, koska ne oli hyvin rakennettu, enkä kuule sitä vitsi-aspektia, josta bändiä kritisoidaan. Tosin silloisten hiphop-aitopäiden takia oma meininki puettiin visuaalisesti parodiaksi, johon samaistun itse vahvasti sattuneesta syystä. Tämän biisin kuultuani aloin yhdeksänvuotiaana harkitsemaan siviilipalvelusta, jonka suoritin heti perään vuonna 2006.”
(Toim. huom.: Kappaletta ei löydy Spotifystä, mutta YouTubesta kyllä.)
Leningrad Cowboys − Those Were The Days
”Seisoin vuonna 1993 täydellä Senaatintorilla ja ajattelin, että Suomi on hauska maa elää. En oikein vieläkään tiedä, miten ilmiön määrittelisi, mutta se oli aika kokonaisvaltainen multimedianäytös, jollaisia voi syntyä vain tietyin väliajoin. Ehkä sen paikan ajassa, jossa New York on lähempänä kuin Pietari, on ottanut Cheek stadionkeikkoineen.”
M.A. Numminen − Auto synnyttää (Haloo, haloo)
”Ehkä suurin esikuvani tekemisen meiningin osalta. En usko yksiulotteisiin artisteihin, ellei siellä sitten takana ole yksiulotteinen mies. Undergroundin, esparton, tangon, jenkan ja lukuisten muiden tyylien ja useiden eri kielten jälkeen, Mauri Antero tuli meidän sukupolvelle tutuksi aivan yhtä häiriintyneenä lasten hahmona, jota ei tohdinnut olla katsomatta, vaikkei siitä oikein kukaan sillä tavalla intuitiivisesti pitänyt.”
”En voinut ymmärtää, miten artisti voi ottaa taitelijanimen elokuvahahmolta, jota esittää.” – Pyhimys
Ultra Bra − Ken Saro-Wiwa on kuollut
”Valveutuneemmat ystävät kuuntelivat levyä polittisista syistä, mutta itse aloin kuuntelemaan yhtyettä vasta, kun sanoma oli siirtynyt rivien väliin. Tiedostin kuitenkin uudenlaisen ilmiön syntyneen jo Vapaaherran elämää -levyn ilmestyessä, sen soidessa kotibileissä sen verran tiuhaan. Biiseillä oli myös erottuvat nimet, ja tämä kiehtoi niin paljon, että kirjoitin Ken Saro-Wiwan nimen Altavistaan ja luin koko illan sillä seurauksella, että printtasin miehestä A4-paperille kuvan ja kiinnitin sen huoneeni seinään M.A. Nummisen viereen.”
Tuomari Nurmio − Rannanjärvi elää
”Muistan Nurmion lapsuudesta partaisena ja pelottavana. Vaikka alkupään tuotannosta tuttu ujonoloinen honottaja on ollut myöhemmin kovimmassa kulutuksessa, niin Lasten mehuhetken jälkeen seuraava Dumarin biisi, joka kantautui omiin korviin, oli tämä murahdus.”
Tyrävyö − Ensisuudelma (feat. Jimi Pääkallo)
”Tämä biisi oli yksi niistä, joita kuului inhota. Itse inhosin vain Jimi Pääkalloa, enkä voinut ymmärtää, miten artisti voi ottaa taitelijanimen elokuvahahmolta, jota esittää. Ei tämä biisi mikään guilty pleasure ollut, mutta kyllä siihen tottui, nimittäin ne teinitytöt, joille yritettiin juottaa keskikaljaa, fanittivat poikkeuksetta Eeroa.”
(Toim. huom.: Tätäkään kappaletta ei löydy Spotifysta. Katso video alla.)
Vesa-Matti Loiri − Nocturne
”Pyrin keskittymään soittolistalla Johanna-levymerkillä julkaistuihin kappaleisiin, joka on erilaisten vaihtuvien yhtiöjärjestelyjen vuoksi välillä vaikeaa. Perustelen tämän biisin valintaa sillä, että Johanna-merkillä on julkaistu lukuisia kokoelmia artisteilta, jotka ovat levyttäneet vyyhdille Love Records-Karhu-Johanna-Megamania-Pyramid. Kuten niin moni muukin, olen kuullut ensimmäisen ja ehkä viimeisenkin kerran Eino Leinoa Loirin tulkitsemana.”
MC Taakibörsta − PA 2001
”Kokoonpano, jolta ei koskaan ilmestynyt pitkäsoittoa. Tyyli, johon oli vaikea päästä sisään, kun oli tulossa Kapasiteettiyksikön keikalta Pelle Pellet jalassa, mutta joka tuntuu vain paranevan vanhetessaan. Ote on niin äijä ja itsevarma, että on vaikea kuvitella Davon olevan tässä alle 30-vuotias.”
Kotiteollisuus − Rakastaa / Ei rakasta
”MoonTV:tä katsottiin niin kauan, kuin sitä lystiä kesti. Toki sieltä haettin silloin vielä valtakanavilla harvoin esitettävää urbaania musiikkia, mutta samalla tutuiksi tuli joukko omaperäisiä artisteja eri genreistä. Kotiteollisuudessa kiinnostuksen herätti ensin nimi, sitten habitus ja viimeisenä suoraviivainen tapa yhdistää vahvasti nouseva raskas kitaramusiikki ajanmukaiseen suomalaiseen mielenmaisemaan.”
Absoluuttinen Nollapiste − Eräät tulevat juosten
”Itsellä on aina joku tietty selittämätön arvostus kaikkia eksentrisiä intellektuelleja ja autistisia introvertteja kohtaan, jotka luovat oman maailmansa, koska eivät osaa ympärilleen muullakaan tavalla katsoa. Tommi Liimatta on heistä ehkä itselle viimeinen dinosaurus, koska surullista kyllä, uskon tämäntyyppisten taiteilijoiden olevan suurin kärsijä musiikkimarkkinoiden keskittyessä entistä enemmän yhä harvempien toimijoiden käsiin.”
Freeman − Tuhatjalkainen
”Härömmän elektronisen musan ja räpin tuottajana aloittanut Street Kobra loi nahkansa ja samalla tandem-miehelle uuden elämän Punavuoren nuorten keskuudessa. Kappale on selkeä jatkumo Uuden Fantasian Liian myöhä -kappaleelle, jossa miehet kollaboroivat ensimmäistä kertaa. Molemmat biisit ovat vaikuttaneet omaan uraani, koska ne on sanoittanut Asa, joka samalla avasi tekstityspeliä muille räppäreille.”
Regina − Haluan sinut
”Itselle ja suurelle osalle valtavirtaa Nick Trianin kauden Johanna-bändit jäivät etäisiksi. Kuitenkin yhteen kruununjalokiveen kiteytyy koko se fiilis, ja sekä Regina että Iisa ovat olennainen osa myös seuraavan kauden rosteria sekä kaikkien räppisainausteni suosikkimimmi.”
Olavi Uusivirta − Elvis istuu oikealla
”Oman sukupolveni rokimpaa singer-songwriter -perinnettä ylläpitävä Olavi on joka levyllään ylittänyt edellisen, mutta valitsin silti biisin, joka muutti käsitystäni artistista eniten. Syy ei ollut niinkään biisissä, vaan sen nuoren henkilön innossa, joka levyä minulle esitteli. Silloin tajusin, kuinka vanha itse olen ja miten paljon on tapahtunut meidän koko ikäpolvelle näiden vähän yli kymmenen aikuisuusvuoden aikana.”
”Leevi And The Leavings on itselleni niin tärkeä bändi, etten osaa valita siltä yhtä biisiä toisen yli.” – Pyhimys
Minä Ja Ville Ahonen − Ennen kuin kuolen
”Tämän biisin perusteluja mietin pisimpään. En oikein osaa sanoa, mitä Ville Ahosesta tulee mieleen. Haluaisin sanoa sanan tavallinen, mutta koen sen musiikissa negatiivisena määreenä. Ehkä tässä on vain klassinen mies, joka laulaa kommervenkittömiä lauluja ja tekee sen sen verran laadukkaasti, että uskon sen kantavan tavallisuuden uhallakin. Ontuvista perusteluista huolimatta, tämä levy määrittää nyky-Johannaa niin paljon, että se kuuluu ehdottomasti listalle.”
Heikki Kuula feat. Pää Kii & Paperi T − Rataraato
”Oman kauteni eniten Johannalta maistuva sinkkujulkaisu, joka oman tuntumani mukaan osoittaa, että ulkoa tuotu ”rap” on nykyisin ihan vaan tuttavallisesti räppiä, samoin kuten ”rock” on rokkia, ja se on sulautunut luontevaksi osaksi kotimaista musiikkiperinnettä.”
”P.S. Leevi And The Leavings on itselleni niin tärkeä bändi, etten osaa valita siltä yhtä biisiä toisen yli tälle listalle.”
Mikko ”Pyhimys” Kuoppala nimitettiin Johanna Kustannuksen tuotantopäälliköksi vuoden 2013 syksyllä.
Hänet tunnetaan sekä itsenäisenä artistina että Teflon Brothersin jäsenenä.