Wham!-yhtyeen vuonna 1986 julkaistusta Last Christmas -kappaleesta on tullut vuosien saatossa yksi joulun soitetuimmista kappaleista, joka on sekä ihastuttanut että vihastuttanut jo useampaa sukupolvea. Kappale on niin soitettu, että se on poikinut muun muassa suositun Whamageddon-pelin, jonka ideana on selvitä joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon saakka ilman, että kuulee kappaleen soivan missään. Mikäli kappale tulee vastaan vaikkapa radiossa tai kaupassa jouluostoksilla ollessa, putoaa pelistä pois ja joutuu Whamhallaan (allekirjoittanut selvisi tänä vuonna 20.12. asti).
Whamageddonille saattaa kuitenkin tulla loppu, sillä Daily Mail uutisoi eräästä pariskunnasta, joka vihaa kappaletta niin paljon, että he haluavat ostaa sen oikeudet itselleen Warner Chappell Music UK:lta vain päästäkseen biisistä eroon lopullisesti. 55-vuotias Tomas Mazetti on yhdessä 33-vuotiaan Hannah-vaimonsa kanssa kerännyt kasaan jo yli 50 000 puntaa ostaakseen kappaleen master-nauhat, jotka pari aikoo sitten haudata Suomeen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Siihen saattaa kuitenkin mennä vielä aikaa, sillä Daily Mail arvioi kappaleen arvon huitelevan jossain 20 miljoonan punnan kieppeillä.
Hannah Mazetti sanoo parin Last Christmas -vihan saaneen alkunsa hänen oltuaan opiskeluaikoinaan töissä kahvilassa, jonka omistaja soitti kappaletta taukoamatta putiikissaan joulusesongin aikana.
”Hän itse oli paikalla vain silloin tällöin, joten hän ei tajunnut sitä tuskaa, jota muu henkilökunta tunsi, kun Last Christmas soi sadannenyhdennentoista kerran työpäivän aikana”, Hannah Mazetti sanoo.
”Sitten joku kertoi meille, että on teoriassa mahdollista ostaa kappaleen oikeudet ja ottaa se pois kaikilta suoratoistoalustoilta! Aloimme puhua asiasta ystävillemme ja sana levisi. Se on hauskaa, koska ihmiset joko rakastavat tai vihaavat ideaa!”
Pari täsmentää, etteivät he vihaa Wham!-yhtyettä eikä heillä ole mitään heidän musiikkiaan vastaan. Heistä Last Christmas on vain yksinkertaisesti soitettu jo puhki.
”Kyse on vain siitä, että sitä soitetaan 5000 kertaa päivässä. Meistä tuntui, että meidän on tehtävä jotain auttaaksemme kaikkia niitä, jotka kärsivät meidän lailla.”
