Pate Mustajärvi suorastaan Nick Cave -henkisissä tunnelmissa – kuuntele Nina Tapion kanssa esitetty aavetarina

Pate Mustajärvi julkaisi tänään uuden kappaleen, joka myös viimeistelee Ikurin turpiinin korona-ajan singlesarjan. Uutuus on nimeltään Balladi kadonneesta, ja jos satut tuntemaan Paten lähinnä Popedan railakkaana solistina, tämä biisi edustaa jotain aivan erilaista. Jarkko Honkasen ja Esa Elorannan kirjoittama kappale on kolkko aavetarina, joka sai innoituksensa lappilaisesta kansanperinteestä.

Kuuntele Balladi kadonneesta yläpuolelta. Pääsimme kysymään Patelta myös hieman kuulumisia, ja laulaja ehtikin kertoa esimerkiksi ajatuksiaan hallituksen koronatoimista sekä siitä, mitkä kappaleet ovat miehen omia suosikkeja soolotuotannon piiristä. Lue haastattelu alempaa.

Uusimman kappaleesi taustalla on lappilainen aavetarina sillalla kummittelevasta neidosta. Miten tarina oikeastaan kuuluu?

”Tätä pitäisi varmaan kysyä sanoittaja Jarkko Honkaselta. Minun tietääkseni tarinan taustalla on selittämättömästi Lapissa kadonnut nuori nainen, jonka moni on tunnistavinaan sillalla kummittelevassa pitsimekkoisessa hahmossa. Tämähän ei ole ensimmäinen lappilainen kansantarina, jonka olen levyttänyt. Itsenäisyyspäivän alla julkaisemani Älkää jättäkö on niin ikään Honkasen sanoitus, joka kertoo Lapissa käydyssä taistelussa kovan kohtalon kokeneesta sotilaasta, jonka todellinen henkilöllisyys ja kansallisuus on sekin vain arveltavissa. Hänen kuitenkin väitetään kummittelevan tapahtumapaikalla vielä tänäkin päivänä.”

Miksi juuri tämä tarina inspiroi sinua ottamaan siitä tehdyn kappaleen ohjelmistoosi?

”Itse asiassa koko viimeisin sooloalbumini Teillä oli nimet, ja kerran te kuljitte täällä on täynnä tällaisia kansan suussa kulkeneita ja sukupolvelta toiselle jaettuja tarinoita. Vanhanajan kerronta on mielestäni erinomaista viihdettä, jonka arvo on tässä digitalisoituneessa maailmassa unohtunut. Tai sitten olen itse jo niin vanha – kesällä tulee täyteen 65 vuotta –, että minua kiehtovat lapsuudessa kuulemani jutut ja tarinat.”

Miten Nina Tapio valikoitui duettokumppaniksesi?

”Nina oli tuttu aiemmista sooloprojekteistani, joilla hän on laulanut taustoja yhdessä edesmenneen Hanna-Riikka Siitosen kanssa. Näin muun muassa Ollaan ihmisiksi -levyllä. Ninahan on taitava ja monipuolinen artisti ja tietysti vielä takuuvarma ammattilainen.”

Kappale kuulostaa yllättävänkin vakavalta laululta. Pate Mustajärven esittämille biiseillä ominaista rehvakkuutta ja hurttia huumoria siitä ei juuri kuule. Miksi näin?

”Rohkenen kyllä väittää, että soolotuotannostani löytyy aika paljonkin vakavahenkisiä kappaleita. Parilla viimeisimmällä teatterisalikiertueella olen ilokseni havainnut, että soolopuolen yleisöni koostuu hyvin suurelta osin aikuisista, syvällisempiä sanoituksia arvostavista kuulijoista. Ei siellä huudeta, että ’kädet’ tai ’pullat pystyyn’. Jätetään se rehvakkuus niille Popedan keikoille, minne se kuuluu.”

Korona on hallinnut keskusteluja ja mediaa jo vuoden ajan, ja kulttuurialan ahdingosta on puhuttu paljon. Millaisen arvosanan antaisit valtaapitäville kriisin hoidosta?

”Olin Teatterin kummitus vol. 2 -kiertueella viime keväänä, kun pandemia iski. Kiertueen kahdestakymmenestä konsertista ehdittiin vetää kolmetoista, seitsemän siirrettiin syksyyn, jolloin ne vedettiin sitten rajoitusten vuoksi puolille saleille. Teatterit hoitivat järjestelyt hienosti. Oli turvavälit, katsojilla maskit, ovilla käsidesit ja järjestysmiehet huolehtivat siitä, ettei ihmisryppäitä päässyt muodostumaan. Yleisö ohjattiin saliin ja ulos pienryhmissä. Muistutettiin pesemään käsiä. Osa teattereista oli käsitellyt kaikki tilansa antibakteerisella valokatalyysipinnoitteella. Vieläkään ei kai ole osoitettu, että ammattimaisten tapahtumajärjestäjien tapahtumista olisi käynnistynyt tartuntaketjuja? Eli sikäli voisi todeta, että tämän alan kohdalla toimenpiteet ovat olleet ylimitoitetut. Moni ei tästä selviä koskaan tai ainakaan pitkään aikaan jaloilleen.”

Ensi vuoden soolokiertueellasi aiot esittää soolomateriaaliasi 40-vuotisen urasi varrelta. Jos sinun pitäisi valita itsellesi lähimmät ja tärkeimmät soolokappaleesi, mitkä nimeäisit?

”Ensimmäiseltä albumilta on pakko valita sen nimibiisi NYT. Olin ihastunut The Sensational Alex Harveyn Bandin biisiin Next, ja halusin kääntää sen omalle levylleni. Alunperin se on belgialaisen Jacques Brelin kappale. Tuota ensimmäistä soololevyä tehdessä minulla oli kristallinkirkkaana ajatus, että sen tulee olla täysin erilaista kuin Popeda. Sen linjan olen myös pitänyt kaikkien kahdentoista sooloalbumini kohdalla.”

”No sitten on Ukkometso, jonka Jukka Karjalainen ja Timo Kiiskinen tekivät minulle tilaustyönä. Siitä on muodostunut kansanlaulu, niin toki se on minulle tärkeä ja jokaisen soolokeikkani päätösbiisi. Myös Popeda on ottanut biisin settiinsä. Se on kuitenkin julkaistu alunperin soololevylläni, minkä moni tuppaa unohtamaan.”

”Soolokeikkaa ei myöskään voi esittää ilman kappaletta Jukeboksin luona. Se on Olli Lindholmin ja Pauli Hanhiniemen minulle tekemä kappale heille kertomani omakohtaisen tarinan pohjalta. Piipahdin kerran keikkareissulle lähtiessäni erään tamperelaisen ravintolan baaritiskillä niin sanotusti nopeilla. Ravintolan nurkassa oli jukeboksi. Silmäkulmasta olin näkeväni tuolloin jo edesmenneen Mikkosen Arwon tutun hahmon nojailemassa jukeboksin kulmaan hymynkare kasvoillaan. Siitä se sitten lähti. ”