Täällä sitä ollaan Nummirockin backstagella, mutta ilman Pantera-legenda Vinnie Paulia

Istahdin juuri Nummirockissa backstage-alueella sijaitsevan Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -yhtyeen toistaiseksi tyhjänä kumisevan takahuoneen penkille, ja avasin tietokoneen. Ensimmäisenä silmiin osui suru-uutinen Panteran rumpalin Vinnie Paulin menehtymisestä. Voihan perkeleen perkele.

Mahanpohjassa tuntuu oudolta, hyvin oudolta.

Siitä on nyt tasan kaksikymmentä vuotta, kun pääsin Nummirockin backstagelle ensimmäisen kerran. Ja se kerta ei todellakaan unohdu, sillä tuona kesänä Nummijärven maisemissa juhannustaikojaan esittelivät muun muassa Pantera ja Slayer.

Hommien alkutaipaleella olleelle toimittajalle oli tarjolla huikeita hetkiä lavan takanakin, sillä Panteran kitaristinero ”Dimebag” Darrell Lance Abbott, hänen veljensä Vinnie Paul sekä Slayerin Kerry King juttelivat omien bäkkärikoppiensa ulkopuolella leppoisia niin keskenään kuin kaikkien ”kylänmiestenkin” kanssa – jälkimmäisiin kuului muun muassa Dallas Starsissa pelannut NHL-legenda Jere Lehtinen, joka toki tunsi Panteran veljeskaksikon erittäin hyvin muutenkin. Otin näistä tilanteista eräänkin kuvan, jossa Dimebag kaasuttelee jostain paikalle raahatulla ”pappatunalla”, ja Vinnie Paul naureskelee vieressä keppostelijana tunnetun veljensä edesottamuksille.

Jo tuolloin Abbottin herroista välittyi välitön ja humoristinen tunnelma, eikä tuo ensikohtaamisen ”fiilis” kaikonnut myöhemmilläkään kohtaamiskerroilla. Esimerkiksi Vinnie Paulin haastatteleminen oli yksinkertaisesti aivan hemmetin kivaa, sillä mieheltä tuli aina innostuneita ja mahtavia tarinoita, vaikka hän olikin taatusti kuullut osan kysymyksistä aivan liian monta kertaa.

Ja nyt tämä rumpalilegenda on kuollut, vain 54-vuotiaana. Kuolinsyytä ei ole toistaiseksi paljastettu, mutta olisikohan menehtymisen syynä esimerkiksi sydämen pettäminen? Vinnie Paul ei tunnetusti sylkenyt kuppiin tai kaihtanut hyviä bileitä.

Tuota pikaa Nummirockiin työtehtävien merkeissä saapuvat jyväskyläläisyhtyeet Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus ja Lost Society. Kummankin riveistä löytyy äärimmäisen kovia Pantera-faneja, mutta tällä kerralla esimerkiksi Jari Huttusen, Jarkko Petosalmen, Nils Ursinin, Samy Elbannan, Arttu Lesosen ja Mirko Lehtisen kasvoille ei taida loistaa tutuksi tullut leveä hymy. Tai no, kyllähän nämä velikullat hymyilevät, mutta tänään heidän yleensä niin iloisilla kasvoilla on myös häivähdys melankoliaa.

Yksi kaikkien aikojen suurimmista metallirumpaleista on poistunut keskuudestamme, ja tämä odottamaton käänne tarkoittaa tietenkin myös sitä, ettei Panteran comebackia nähdä koskaan. Tällä surullisella hetkellä lohduttaa ainoastaan se, että Vinnie Paulin loputon suru ja kaipuu on viimein päättynyt, ja Abbottin helvetin lehmipojat saavat taas soittaa ja kohottaa maljoja yhdessä.

Se taas ei juuri nyt lohduta, että Nummijärven hienoissa maisemissa heitä ei nähdä enää koskaan.

Nyt ei voi tehdä muuta kuin laittaa Cemetary Gates soimaan.