Kairos on jälleen jonkinasteinen teema-albumi Sepulturalta. Levy porautuu ajan käsitteeseen ja bändi tekee sillä tutkimusmatkoja paitsi tulevaisuuteen, ennen kaikkea omaan historiaansa. Ei yllätä, että todellisuudentaju hukkuu reissun päällä.
Albumi jakautuu kolmen tai kahden biisin segmentteihin, jotka päättyvät sattumanvaraisilta vaikuttavilla vuosiluvuilla nimettyihin taustamelupätkiin. Kolmen ensimmäisen biisin osuus lupailee tiukkaa, perinteisen mallista Sepulturaa, mutta heti seuraavassa jaksossa epäonnistunut Ministry-cover Just One Fix ja alt.metal -kammotus Dialog palauttavat toiveet maan pinnalle. Innostustaan herättelevän vanhan fanin kannalta tyhmiä ratkaisuja, mutta bändin tietäen ei mitenkään omituisia sellaisia.
Levyn loppuosuus toistaa saman kuvion. Ensin nopea No One Will Stand mättää anteeksi pyytelemättä turpaan ja sen perään saadaan nauttia industrialpop-kollaasitaide -oksennuksesta nimeltä Structure Violence (Azzes).
Sepulturalla on toki oikeus tehdä asemassaan ja nykykokoonpanossaan ihan mitä haluaa. Hakuammunta tuottaa joskus osumiakin, mutta kun bändi saapuu elokuussa keikalle kotikaupunkiini, menen paikalle toivoen nostalgispainotteista iltaa.
