ARPIA
Keravan Arpia yhdistelee onnistuneesti 90-lukuista pop punkia ja suomirockia. Sävellyksenä Valehtele Mut Onnelliseksi on todella hyvä ja sympaattinen. Siinä on juuri sopivasti melodiaa, omaleimaisuutta ja ryanadamsmaisia soinnunvaihdoksia. Toteutuksena biisi ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin sävellyksenä. Riffeissä kitaristi on päästänyt itsensä ihan liian helpolla. Myös soundit ovat aivan liian demomaiset. Biisissä olisi potentiaalia vaikka mihin asti, kunhan sovitus ja äänimaailma saataisiin kuntoon. Biisihän on kuitenkin tärkein, joten näinkin viikon paras.
DOWN INTO SILENCE
Down into Silencen In Isolationin kaksiosainen intro vie aika paljon aikaa. Varsinaiseen biisiin ja laulusuoritukseen päästään vasta puolentoista minuutin paikkeilla. Se että intro lopulta tukee biisiä ja toimii muutenkin aika hyvin osoittaa bändin sävellyksellisiä lahjoja. Levyn avausbiisinä valinta olisi ihan perusteltu, mutta kun toinenkin biisi Path to Perdition ottaa aikansa, käy mielessä, että bändillä kannattaisi olla näytekappaleiksi vähän suoraviivaisempiakin vetoja. Molemmat biisit ovat kuitenkin oikein hyviä ja soitto on erinomaista. Soundit voisivat olla vähän tukevammat.
CHRONOFORM
Kauhajoen Chronoform soittaa raskasta modernia metallia. Soitto on tiukkaa ja soundit oikein hyvät, mutta lopulta Conquer tuntuu kuitenkin biisinä vähän tasapaksulta. Aika äänekkääksi miksattu metalcore-vaikutteinen laulusuoritus ei ole riittävän hallittu ja rokottaa kokonaisuutta. Lisäksi melkein viisiminuuttisessa biisissä ei ole riittävästi sisältöä kattamaan koko kestoansa. Riffit ovat ihan hyviä, mutta mitään erityisen mieleenpainuvaa biisissä ei ole, eikä se ole sävellyksenä koherentti. Laulua lukuunottamatta teknisesti kuitenkin varsin moitteetonta musiikkia.
M.A.A.
M.A.A.:n melodinen taidemetalli tuo paikoin mieleen CMX:n niin soundin kuin laulunkin puolesta. A.W. Yrjänän bändistä ollaan kuitenkin valovuosien päässä joka suhteessa. Melodisesti Isiemme Maa on aika monotoninen ja seitsemänminuuttisena sen vähiä ideoita toistetaan ja venytetään liikaa juurikaan varioimatta. Puolessa välissä kuultava ilmastonmuutoksesta varoittava välispiikki oltaisiin voitu jättää täysin pois. Kyllä näin pitkään biisiin pitäisi mahtua sanoma mukaan alleviivaamattakin. Soitto on hyvää ja laulussa on sopivasti voimaa, mutta kappalemateriaalia kannattaisi harkita enemmän.
Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.