Jutellessaan uusista luomuksistaan, meneillään olevasta kiertueesta ja kuulijakunnastaan Vesala on silminnähden innoissaan ihan kaikesta. Hänestä huokuu myös ihan tietynlainen itsevarmuus ja rauha omien tekemisiensä suhteen.
Siksi keskustelu kääntyy takaisin alkupisteeseensä: miksi ottaa etäisyyttä soolouraan juuri nyt, kun rauta on kuumaa?
– En mä taida niitä ihan oikeita syitä alkaa avata missään, mutta sanotaan näin, että tämä on monen asian summa, Vesala aloittaa arvoituksellisesti ja kääntää aiheen kulmaksi juurikin tekemisen riemun ja useat kiinnostuksen kohteet.
– Elämässä nyt vain on muutakin arvokasta ja kiinnostavaa tekemistä. Elämä on lyhyt. Tosi moni varmasti haluaisi tehdä tätä koko ikänsä, ja oon kiitollinen siitä että oon saanut tehdä sooloa, mutta se ei ole kaikkea sitä mitä mä olen.
– Kavahdin jo PMMP:n loppuaikoina sellaista ”Popedaksi” muuttumista ja kavahdan edelleen. En pidä ajatuksesta, että Suomessa menestyäksesi tai kasvaaksesi on oltava jokin tosi selkeä profiili, jota on toteutettava koko elämänsä ajan.
– Tietysti oon buukannut jo itselleni kaikenlaisia uusia projekteja ja hankkeita. En ole vetäytymässä jonnekin aurinkoiseen paikkaan viettämään eläkepäiviä. Isommat kirjoitushankkeet vaativat paljon enemmän kapasiteettia ja aikaa. Mun on nyt päästävä sellaiseen tilaan, missä voin olla luova ihan muissa asioissa.
Tänä talvena Chisu jäädytti soolouransa, ja myös Antti Tuisku on aikeissa lopettaa omansa myöhemmin tänä keväänä. Syitä päätöksille on ollut yhtä monta kuin artistejakin, eikä Vesala samastu suoraan mainittuihin kollegoihinsa.
– Mä en ole lopettamassa, enkä aio dramatisoida tätä kuulostamaan siltä, mutta koin että oli parempi sanoa mitä oikeasti tapahtuu, eikä vain kadota ja seurata ”Mihin artisti katosi blaablaablaa” -juoruja, Vesala sanoo.
– Mua ei kiinnosta kauheasti menestyminen tai varsinkaan se, että menestys määrittelisi jotenkin omien tekemisien merkitystä. Oon aina ollut taiteen rakastaja ja luen paljon sellaisia kirjoja, jotka ovat tulleet löydetyksi vasta postuumisti, eikä niiden kirjoittajilla ole ollut elinaikanaan menestystä, ja silti he ovat tehneet taidettaan.
– Täällä Suomessakin keskitytään paljon menestyksen ihannointiin. Kaiken pitäisi aina kasvaa ja artisti on onnistunut, jos se yltää stadionille. Mä taas koen asian niin, että maalari maalaa, runoilija runoilee, mä teen mitä mä teen, ja jos se sattuu kiinnostamaan ihmisiä, niin sehän on tietysti mukavaa, mutta se ei määritä sitä mitä mä teen tai en tee.
Tekeminen Vesalalta ei todellakaan tule loppumaan kesken, mutta samalla hän on asettanut tiettyjä reunaehtoja tekemisilleen ja varmentaa siten, että hänen elämänsä todellakin tulee muuttumaan.
– Mulla on kesken yksi kuunnelmadramatisointi, Peppi Pitkätossu, joka tulee ulos tänä keväänä. Oon myös tehnyt yhtä leffakäsistä. Sen ohella mulla on myös työn alla yksi isompi tutkimushanke, Vesala luettelee ja mainitsee vielä haaveensa ohjata elokuvia, ennen kuin nostaa vielä ihan erityisesti esille teatterin.
– Teatteri on yksi taiteen älyttömimmistä ja kauneimmista muodoista. Se on niin katoavaista. Ihmiset harjoittelevat koko elämänsä sitä kuinka yhdessä muiden kanssa luoda esitys, jonka voi kokea ja muistaa vain olemalla samassa tilassa tekijöiden kanssa esityksen hetkessä. Sitten se kaikki katoaa, ja vaikka jäljelle jäisi pukuja, käsikirjoitus ja videoita, teos oli olemassa täysin vain siinä jaetussa yhteisessä hetkessä siellä esitystilassa.
– Ennen kaikkea haluan antaa itselleni tilaa ajatella. Kun kolmas sooloalbumi on ulkona, suljen kaikki someni toistaiseksi. Kaikissa tulevissa työprojekteissa mulla on myös ehtona, etten tee haastatteluja ollenkaan. Hetkeksi aikaa tulen irtaantumaan kaikesta tuollaisesta ja keskityn ihan erilaiseen luovaan tekemiseen.
Teksti: Aki Nuopponen
Lue koko haastattelu Soundista 1/23.
