Tribuuttilevyt ovat maailmalla tuttu ja yleinen asia, mutta Suomessa innostutaan harvoin tekemään koko levyllisen verran kunniaa jollekin artistille.
Nyt asiaan saadaan painavaa korjausta, kun Pate Mustajärvi on ottanut käsittelyynsä Johnny Cashin ja James Puhto-Ren palauttaa mieliimme, miten huikean elämäntyön Meiju Suvas on tehnyt.

Pate Mustajärven Johnny Cash -tribuutti on ristitty Mustaksi. Pate myöntää suoraan, että tämän levyn tekeminen ei ollut hänen oma ideansa.

– Suomen Johnny Cash -fan club lähetti mulle aikanaan kaikki Cashin levyt ja ison nipun käännöksiä sen biiseistä. Kyseltiin, että haluaisinko minä levyttää niitä, Pate kertoo. – Mä ajattelin, että enhän mä ymmärrä kantria, se on vanhojen äijien musaa. Mutta sitten tajusin, että minähän olen itsekin jo vanha äijä. Aloin kuunnella levyjä läpi ja ajatus alkoi tuntua koko ajan paremmalta. Siihen aikaan mulla itselläni oli ollut vain San Quentinin livevinyyli eikä mitään muuta Cashia, joten tietämys sen musiikista ja yleensäkin kantrista oli aika olematon.

– Se oli minulle alusta lähtien selvää, että en halunnut levyttää niitä lauluja, joita Johnny Cash oli tehnyt sydänverellä Rick Rubinin kanssa. Kun sen ikäinen jätkä laulaa näkevänsä valkoisia hevosia, mä nostan kädet pystyyn että ei vielä, että mä en ole valmis noihin juttuihin. Oli parempi ottaa ohjelmistoon niitä biisejä, joita Cash oli levyttänyt naiivilla 50-luvulla. Asiaan vaikutti myös sen ajan musiikin tunteva trio, joka tuli studioon soittamaan musiikin.

Levyllä soittavat kitaristi Risto Klemola, basisti Ville Rauhala ja rumpali Juppo Paavola, jotka hoitivat myös levyn sovituspuolen. Pate kertoo, että hän ei tuntenut ennestään kyseisiä soittajia, mutta levyn tuottajana toiminut Jani Viitanen sai hänet vakuuttumaan koko hommasta.

– Kun tein Juicen biiseistä koottua levyä, Viitanen sääteli jo tätä Cash-levyä, Pate sanoo. – Mä sanoin sille, että ei minulla ole siihen aikaa, mutta Jani lupasi hoitaa kaiken valmiiksi, että mä tulen vain studioon ja hoidan laulupuolen. Ja niinhän se tapahtui. Me treenattiin studiolla pari kertaa ja sen jälkeen bändi soitti kaikki musiikit valmiiksi ja mä kävin vain hoitamassa lopulliset laulut. Helppo levy! Turha tässä on lässyttää mistään sydänverellä tehdystä jutusta, tämä oli lähinnä hauskaa. Ja tekstien käännöksethän on villejä, kun ne on tehty suunnilleen suoraan alkuperäisistä teksteistä. Välillä ne on korneja, mutta oikeasti tosi hauskojakin.
Pate kehuu levyn bändiä niin ammattitaitoiseksi ja villiksi, että olisi mahtavaa tehdä joskus sen kanssa rundikin.

– Toki se olisi hieno rykäisy, mutta vuodet tuppaa olemaan nykyään niin lyhyitä, että aika ei riitä mihinkään. Mutta olisihan se hauska kiertää klubeja näiden laulujen kanssa. Annoinhan mä Cash-levyn Popedan jätkillekin, että löytyisikö sieltä jotain sillekin sopivaa kamaa. Saa nähdä, katsovatko ukot sitten varpaihinsa vaivautuneina vai mitä tapahtuu.

– Toisaalta olen ihan tarkoituksella pyrkinyt siihen, että soolojutut on erikseen ja Popeda erikseen. On joskus kiva tehdä soolorundi ja olla laulamatta Pitkää kuumaa kesää tai Kaasua-biisiä. Eihän me Popedan keikoilla soiteta muita Juicenkaan biisejä kuin Elämässä pitää olla runkkua, mutta se on poikkeus.
Nyt kun olet tehnyt tribuuttilevyt Juice Leskiselle ja Johnny Cashille, kuka on seuraavana vuorossa?

– Eiköhän se ole tässä, Pate nauraa. – Toisaalta Iggy Pop -tribuutti voisi olla asiaa, joten ei sanota ei!

MEIJU KUN SE LAULAA

Toinen juuri ilmestynyt tribuuttilevy on kokkolalaisen punk-pioneerin kunnianosoitus Meiju Suvakselle ja tämän mittavalle uralle suomalaisten syvimpien tuntojen tulkkina.

Kun Ramones-henkistä kaahausta harrastava James Puhto-Ren päätti tehdä kokoelman Meiju Suvaksen helmistä, oli hieman mietittävä mitkä kappaleet taipuisivat bändin riisuttujen tulkintojen maailmaan. Nyt Olli Ahvenlahtea ei ollut odotettavissa studioon.

– Mehän teimme jo vuonna -92 Kråklundin julkaisemalle Oh Shit! More From The Road! -levylle Meijun Tahdon sinut- biisin. Sitä on soitettu keikoilla siitä lähtien, kohta kaksikymmentä vuotta, James Puhto-Renin laulaja ja kitaristi Pasi Peltokangas kertoo. – Nyt kun Maiju täytti viisikymmentä vuotta ja hän juhlii ensi vuonna kolmekymppistä taiteilijajuhlaansa, me ajateltiin tehdä sen kunniaksi juhlalätyn täynnä covereita.

– Meiju antoi levylle siunauksensa ja hän oli hengettärenä mukana touhussa. Hänen piti tulla Kokkolaan laulamaankin pari raitaa, mutta kas ollakaan Riittä Väisäsen Kymppitonni tuli tielle. Hänen managerinsa käski, että menet nyt Helsinkiin tekemään Kymppitonnin ja menet sitten toisella kertaa Kokkolaan. Mutta meille ei sitten enää käynyt se hänen ehdottamansa aika.

Pasi kertoo, että Suvas albumi -levyn vastaanotto on ollut jo nyt lupaava. Kun radion Levylautakunta-ohjelmassa soitettiin Tahdon sinut -biisin, Radio Suomen soittolistoista päättävä Jorma Hietamäki antoi sille yhden pisteen.

– Se svengasi kuulemma paskasti ja laulaja oli paska, Pasi sanoo. – Meijun kommentteja levystä en ole kuullut, mutta kyllä levy on toimitettu hänelle. Minulle ehdotettiin, että tekisimmekö seuraavaksi levyn Tapani Kansan biiseistä, mutta kyllä tämä jää yhden setin jutuksi. Tämä on ihan oikeasti kunnianosoitus Meijulle ja coverjuttu jääköön yhden levyn mittaiseksi.

Mutta onko sinun kiinnostuksesi Meijua kohtaan enemmän musiikillinen kuin seksuaalinen?

– Isiukon Datsunin takapenkillä matkalla mummolaan tuli kuunneltua Meijua, Tahdon sinut -biisiä, Lootuskukkaa ynnä muuta. Se jäi takaraivoon jo sieltä. Kyse on tosiaan ennen kaikkea musiikillisesta kiinnostuksesta, vaikka mulla on ollut aikanaan Meijun kuva seinällä, kun Regina-lehdessä Meiju antoi haastattelun sarjassa kaksikymmentä tiukkaa kysymystä. Olihan Meiju ihan syötävän näköinen, mutta kyllä mä katselin enemmän sitä naapurin törrörinta-teddytyttöä.

James Puhto-Renin miehillähän on myös Rytmirotat-yhtye, joka on varsin suosittu keikkailija rockabilly-piireissä. Jos se tekee vuosittain nelisenkymmentä keikkaa, on James Puhto-Renilla samassa ajassa kaksikymmentä keikkaa.

– Nyt Puhto-Reniä on alettu kysellä enemmänkin keikoille ja kaikki näyttää oikein valoisalta. Meillä on nyt sen verran omia biisejä, että me mennään jopa heinäkuussa tekemään uutta pitkää levyä. Jouluna tulee vielä kokoelma, käsittääkseni kaksikymmentä iskua uudelleen soitettuna, joten kiirettä pitää.

– Kun Status Quo heitti Tampereella ja Oulussa pari kuukautta sitten keikat, niitä oli kiva mennä katsomaan kun tiesi että Francis Rossi ei ole varmastikaan muuttanut keikkasettiä piiruakaan muutamaan vuoteen, eikä ollutkaan. Puhto-Ren on vähän samanlainen bändi. Ei mekään hinkata siihen kovin paljon uutta, mutta toki tämän Meiju-levyn biisejä tullaan soittamaan paljonkin!

Teksti: Juho Juntunen

 

MIKÄ ON KAIKKEIN KOVIN KOTIMAINEN KUNNIANOSOITUS?

Kunniaa on Suomessa tehty muiden muassa
Johnny Cashille, Juice Leskiselle, Metallicalle,
Meiju Suvakselle ja Laila Kinnuselle.
Vaan mikä on se kaikkien aikojen paras
kotimainen tribuuttitulkinta?

Sitäpä ensin aprikoimaan ja sitten äänestämään. Oman äänesi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen soundi@soundi.fi.

Sähköpostin otsikkoon tunnukseksi ”Cashista Kinnuseen”.

Äläkä unohda nimeäsi ja osoitettasi, sillä kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan tyylikäs ZEN X-Fi Style -soitin, joka sisältää Pate Mustajärven Musta -albumin biisit.