Sahan soittoon innostanut Delicatessen-soundtrack sekä muut Irina Björklundin elämää ohjanneet levyt

Elämäni soundit -sarjassa vuorossa näyttelijä-muusikko Irina Björklund.

Yli 50 elokuvassa ja tv-sarjassa näytellyt sekä viisi albumia tehnyt näyttelijä-muusikko Irina Björklund listasi Soundille kahdeksan elämänsä ja uransa suuntaa ohjannutta musiikkielämystä.

Kahdella tuoreimmalla levyllä Irina on tehnyt ranskankielisiä versioita suomalaisista hiteistä.

– Keräsin biisilistat Ranskan tuottajilleni, Irina kertoo.

– He tekivät objektiivisin korvin loppukarsinnan ja totesivat: ”oli kuin avaisi ikuisuuksia salatun aarrearkun, ja näkisi ensimmäisenä helmiä, joita muu maailma ei ole vielä nähnyt.” Heille Suomi on täynnä maailmanluokan hittejä, joiden ainoa haitta on kieli. Sininen uni (Tapio Rautavaara) ja Elämä on juhla (Samuli Putro) kolahtivat heihin kovaa.


VARHAISIN ALBUMI, JOKA SAI MUSIIKKI-INNOSTUKSENI HERÄÄMÄÄN:

Paul Anka: Sings His Big 15

– Noloa ehkä, mutta osasin varhaisteininä Ankan, Ricky Nelsonin, Dean Martinin, Bobby Vintonin ja Bobby Veen biisit ulkoa, kun muut luokkalaiset diggailivat Dingoa, Michael Jacksonia ja Madonnaa. Harmitti, että olin syntynyt vuosikymmeniä liian myöhään. Taitaa vieläkin olla niin.

LEVYTYS, JOKA TUO MIELEEN BALETTIKOULUN AJAN:

André Previn: Swan Lake (Tšaikovski)

– Oopperan kansallisbalettikoulu oli kakkoskotini 1982-87. Kotona treenasin pikkujoutsenia vinyylin tahtiin valkoinen hörhellyspuku päällä. Se oli kauneinta musiikkia maailmassa, kunnes ooppera potki 14-vuotiaan pihalle – 3 vuotta ennen ammattitanssijaksi valmistumista.

LEVY, JOKA OLI SELVIN KIMMOKE SAHAN SOITOLLE:

Carlos d’Alessio: Bande originale du film Delicatessen

– Muistan viettäneeni 16-vuotiaana valkoisen yön elokuvafestareilla Pariisissa, ja näin aamutunneilla Delicatessenin. Siinä soitettiin katolla sahaa, ja tiesin sillä hetkellä: tuo instrumentti on eläkesuunnitelmani! Leffan koko musamaailma kolahti, ja kovaa.

SUURIN LAULAJASUOSIKKINI:

Caetano Veloso: The Best Of

Ihastuin hänen versioonsa Beatlesien Helpistä hotellihuoneessa Kaliningradissa Mika Kaurismäen kuvauksissa. Sen jälkeen hurahdin hänen lauluunsa Almodóvarin Puhu hänelle -leffassa, huikeaan versioon Cucurrucucu Palomasta. Sitten hankinkin kaikki albumit, jotka sain käsiini.

LEVY, JOKA KYTKEYTYY TIETYN ELOKUVAN TEKOON

Irina Björklund: Oh l’Amour

– Vuonna 2004 esitin pääosaa amerikkalaisessa indie-elokuvassa Red Is The Color Of… Ohjaaja innoitti tekemään siihen useita kappaleita säveltäjä Peter Foxin kanssa – syntyi monivuotinen yhteistyö ja kolme yhteistä albumia. Ensimmäisellä Oh l’Amour (2006) -levyllä on kyseisen leffan biisejä.

TAUSTAMUUSIKKOIHINI KYTKEYTYVÄ LEVYTYS

Laika & The Cosmonauts: Laika Sex Machine

– Olin Laikojen suurfani ja Latebirdsien biletyskaveri monta vuotta ennen kuin Janne Haavisto, Markus Nordenstreng ja Mikko Mäkelä päätyivät ilokseni bändiini. Mieheni ja minä olimme 1990-luvulla tanssimassa Laikojen tahtiin Tavastialla, kun Alvar Gullichsen touhua katsottuaan pyysi meitä tanssimaan Laika Sex Machinen  kanteen.

LEVY, JOKA KIINNITTI HUOMIONI TUOTTAJA MARC COLLINIIN

Nouvelle Vague: Bande a Part

– Levy, jota rakastin kauan ennen kuin tohdin pyytää Marc Collinia tuottamaan omat levyni. Hän oli ollut MySpace-ystäväni jo vuosia, ja olin sahaakin nauhoittanut hänen tuottamalleen Phoebe Killdeerin levylle. Halusin nimenomaan omillekin levyilleni Bande a partin kaltaista äänimaailmaa.

LEVY, JOKA LIITTYY NEW ORLEANSIN LEVYTYKSEENI

Treme Brass Band: Gimme My Money Back

– Olin toki jo Toussaintin, Dr Johnin ja Queen Idan fani, mutta nyt Treme Brass Band edustaa New Orleans -tunnelmaa; musiikki kuuluu elämän joka vaiheeseen ja on kaikille kadunmiehille yhteistä. Miksei kaikkialla ole jazz-hautajaisia? Ilokseni Jon Gross bändistä soittaa levylläni tuubaa.

Teksti: Asko Alanen
Julkaistu alun perin Soundissa 1/2016

Elämäni soundit -sarjan aiemmat osat löydät täältä.