Tiisu-johtaja Henrik Illikainen sooloilee jälleen – ennakkokuuntelussa merkillinen albumi, joka on täynnä ensimmäisiä ottoja

Soundi tuo ennakkokuunteluun jo toisen Henrik Illikaisen soololevyn vuoden sisään. Melkoinen tahti on Tiisu-laulajalla julkaisupuolella! Toki levyn tekotapakin on melko suoraviivainen, sillä Käänsimme sivua -uutuus on tehty debyyttisoolon tapaan Garageband-ohjelmalla ja läppärin omalla mikrofonilla.

”Tälle levylle päätyi tosin mukaan kaksi vanhaa biisiä, joissa käytin jopa äänikorttia”, Illikainen kertoo sähköpostitse.

”Mulla oli Säätöjä-levyn jälkeen toisen levyn kokonaisuus mietittynä valmiiksi. Sen toteuttaminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa, ja laiskuuspäissäni heti ekan levyn masteroinnin jälkeen alkoi syntymään helpommin ja nopeammin taltioitavaa uutta materiaalia. Pian parin vanhan biisin mukaan ottamisen jälkeen olikin jo helmikuussa kokonaisuus kasassa.”

Uuden levyn kappaleita inspiroi Illikaisen mukaan ajatus ”yhdestä yöstä, joka on muuttanut monen ihmisen elämää”.

”Tuon yön tapahtumat ovat pakottaneet nämä erilaiset ihmiset astumaan jonkin kryptisen viivan yli kohti tuntematonta, jonka siimeksessä he joutuvat katsomaan itseään ja toisiaan syvemmin silmiin kuin koskaan”, laulaja kertoo.

”Nämä ovat lauluja siitä hämmennyksen tunteesta, jota tuntemattomalla maaperällä kokee. Välillä se ilmenee vatsanpohjaa syövänä pelkona, välillä hämmentävän kipinöivänä mutta turvallisen lämmittävänä onnena tai sitten se ilmenee sielun liitutaulua kynsin repivänä tuskana. Tuollaisten tapahtumien myllerryksessä sitä säälittävästi suorittaa arkea, palaa tapahtuneen avainhetkiin alituisesi mielessään, sivelee niitä kullalla ja paskasella mullalla, ja pui sitä kaikkea tapahtunutta ympäristönsä sekä itsensä kanssa.”

”Tästä kaikesta nuo laulut kertovat, tai sitten ne ei kerro kuulijalle mistään tällaisesta ja voi olla, ettei kukaan saa näistä sanoista edes selvää. Julkaisen jossain vaiheessa ehkä jonkun linkin noihin sanoituksiin, jos jotain kiinnostaa.”

Suurin osa levyn kappaleista on Illikaisen mukaan ensimmäisiä ottoja, joissa odottamattomat käänteet vaikuttivat merkittävästi biisien kehittymiseen ja niiden säveltämiseen.

”Jossain biiseissä soitin osittain improten jonkin kitarakomppausraidan, jonka päälle soitin sitten rummut näppäimistöllä ja äänitin kaiken muun. Saatoin sillä alkuperäisellä kitararaidalla tyyliin katkaista soiton kutiavan alaselän takia, ja tästä aiheutunut tauko taikka hämmenys vaikutti koko kappaleen rakenteeseen. Erilaiset virheet tai sekaannukset piti kääntää joko voitoksi tai ne piti peitellä jollain, esimerkiksi kai’ukkaalla tunteilulla. Stemmat taas ulisin improten kerrasta purkkiin ja sitten uutta raitaa perään”, Illikainen kirjoittaa.

”Musiikillisesti tämä levy eroaa ensimmäisestä siten, että tämä on ’elektronisempaa’. Näin olen tätä itselleni mainostanut, vaikkakaan tässä ei mitään elektronisempaa ole. Ehkä se fiilis tulee siitä, että moni biisi on ekasta levystä poiketen rakennettu yhden koko biisin ajan toistuvan beatin päälle. On siellä parissa kappaleessa ihan rehellistä syntikkaakin.”

Käänsimme sivua kiilasi siis hivenen yllättäen alkuperäisen toisen albumin edelle, mutta vanha levysuunnitelma elää Illikaisen mukaan edelleen. Uutta soolotuotantoa on siis odotettavissa melko pian.

”Se tulee olemaan ehkä näiden mun soolosekoilujen päätyö, vaikkakin ammun sitä nilkkaan moisilla väitteillä. Tän just julkaissun levynkin nilkkaa sattuu, meinaan tämän päätyö-väitteen varjolla tulen alentaneeksi tän uusimman arvoa. Kyl tääkin on hyvä levy. Tää levy on sillisalaattimainen mutta olennainen tieosuus kohti edessä siintävää kämäistä fudismaalia, johon on unohdettu asentaa verkko.”