A&R ja albumi… kaksi tarunhohtoista konseptia musiikkibisneksen kulta-ajalta. Molemmat ovat nyt uhattuna.
A&R, eli artistien löytäminen levy-yhtiölle, oli aikoinaan tärkeä tehtävä. Siihan palkattiin suuria persoonia, jotka ajoivat löytämiensä artistien asiaa levy-yhtiön haialtaassa. He myös tarjosivat sinisilmäisille artisteille kokkelia ja katteettomia kehuja saadakseen nimet soppariin.
Jossain vaiheessa asiat muuttuivat ja kuvaan tult focus group, ROI, kvartaali ja muu vastaava, oikeasta liike-elämästä tuttu sanahelinä eikä kellään ollut enää hauskaa. Hommasta meni hohto. Porukka vaihtui joka vuoroparilla ja ulos menevät A&R-miehet jättivät luotsaamansa artisti oman onnensa nojaan, näivettymään vihollisen linjojen taakse.
Onneksi tulevaisuudessa tämäkin ammattikunta on historiaa ja hittien haku hoidetaan samalla tavalla kuin SETI etsii älykästä elämää:
http://eu.techcrunch.com/2010/02/04/hit-or-not-social-gaming-meets-ar/
Toivottavasti uusi Brokencyde löytyy pian!
—
70- ja 80-luvuilla vouhotettin, että kasetit ovat turmioksi: Home taping is killing music. Nyt Nashvillessä, tuossa tenneseeläisessä kaupungissa jossa tylsää stadionrockia luullaan countryksi, uhotaan: Calling the EP something else is killing the album. Niinpä Warner Nashville alkaa paketoimaan liian isoja hattuja ja liian kireitä housuja käyttäväiä artistejaan kuuden biisin paukkuihin. Jotta alimpaan yhteiseen nimittäjään vetoamisen viba saataisiin maksimoitua, nämä "lyhennetyt albumit" myydään SIX PAK-nimellä. Kuulostaa kohtaukselta elokuvasta Talladega Nights.
http://www.billboard.biz/bbbiz/content_display/industry/e3i0ff61901827d0c7f480e6534ca117a3d
Parasta sitten Pokon palapelilevyjen.