Ajastaan jäljessä vai muuten vaan hukassa? The Afghan Whigsin uusin herättää isoja kysymyksiä

The Afghan Whigs
In Spades
Sub Pop

The Afghan Whigsin 90-luvun alun albumit olivat kriitikkojen ylistämiä, mutta Nirvanan tai Soundgardenin kaltainen kaupallinen läpimurto jäi siltä saavuttamatta. Lieneekö Greg Dullille jäänyt jotain hampaankoloon, sillä In Spades on tähän mennessä sliipatuinta ja helpoiten lähestyttävää Afghan Whigsiä.

Tuskin In Spadesistakaan silti mitään myyntimenestystä saadaan, sillä se on pahasti ajastaan jäljessä. Levyllä jäljitellään Kings Of Leonin kaltaisia kymmenen vuoden takaisia bändejä. Varsinkin Only By The Nightilta on lainattu laulutyyliä, soundeja ja koukkujakin häpeilemättä.

Jos The Afghan Whigs on halunnut päästä statuksestaan kriitikkojen suosikkina ja löytää uuden suuremman kuuntelijakunnan, ollaan tavoitteesta uuden levyn myötä taidettu jo puolet saavuttaa. Sehän on tietysti hyvä alku. Ajastaan jäljessä olevaa epäaitoa musiikkia on kuitenkin vaikea myydä. Retroksikaan siitä ei vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen ole.

On tietysti parempi, että The Afghan Whigs esimerkiksi vanhojen levyjensä kokonaisuudessaan soittamiseen perustuvien kiertueiden sijaan sentään vielä jaksaa tehdä uutta musiikkia. Mutta ei kovin paljon parempi.