Arvio: Alfa Mistin coolius on automaattitavaraa – Nousevan jazz-nimen uutuus ei päräytä tarpeeksi

Arvio julkaistu Soundissa 4/2023.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

Alfa Mist
Variables
Anti-

Variables on hyvä nimi Lontoon kuumimpiin uusiin jazz-tähtiin lukeutuvan Alfa Mistin uusimmalle. Biisit tosiaan kattavat laajan alueen avausraita Forewordin vanhan liiton isompiin orkestereihin viittaavalla, mutta samalla fuusionkin kanssa flirttailevalla meiningillään Borderlinen itse räpättyyn omakohtaiseen moderniin pohdiskeluun tai Bongeziwe Mabandlan falsettisävyisen eteläafrikkalaislaulun leimaamaan Aphoon. Akustisen kitaran saattamalla Aged Eyesilla basisti Kaya Thomas-Dyke laulaa kevyen pehmeästi jousien tuella, kun taas BC-instrumentaali päättää levyn sen ärhäkimpänä ja itselleni parhaimpana palana. Siinä energinen drum’n’bass-beat ja dubahtavat kaiutukset yhtyvät maukkaan luontevasti trumpetisti John Woodhamin ja kitaristi Jamie Leemingin (kovasti 80-luvun John Scofieldistä muistuttavaan) perinteisempään jazz-sooloiluun.

Siinä missä nimibiisin mietiskelevä modernismi vakuuttaa tunnelmallisuudessaan, The Gist ja varsinkin Cycles kuulostavat minun korvaani vähän ”automaattiselta cooliudelta”, jollaista olen kuullut jo tarpeekseni. Johtajan Rhodes helkkyy kautta levyn miellyttävästi ja ajoittain luuppausta simuloivat rakenteet tukevat helppoa kuuntelukokemusta, mutta loppujen lopuksi Variables ei päräytä sillä tavalla pysäyttävästi kuin vaikka James Brandon Lewisin viimekuinen Eye Of I.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa