Finger Elevenin radiohittiensä Paralyzerin (2007) tai One Thingin (2003) kautta tuntevat voivat kuvitella bändin olleen aina Three Doors Downin tai Foo Fightersin kaltainen tylsä keskitien rockbändi. Kanadalaisten läpimurtoalbumi The Greyest of Blue Skies (2000) yhdisteli kuitenkin nu-metalia, post-grungea ja Radioheadin tapaista vaihtoehtorockia todella onnistuneesti ja varsin omaperäisesti.
Kun bändin kaksi ensimmäistä levyä olivat niin luovia ja kiinnostavia, on todella outoa, miten kaavamaisen liukuhihnamaista sen tuotanto on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Nyt liukuhihna on hidastunut ja edellislevy Five Crooked Linesista ehtinyt kulua kymmenen vuotta. Aika vähän on kuitenkin muuttunut. Last Night on Earth tarjoaa jälleen unohdettavan ammattimaista jälkigrungea popkoukuilla ja elektronisilla mausteilla.
Levyn sinkkubiisit Adrenaline ja Blue Sky Mystery hakevat Paralyzerin tarttuvuutta vähän liiankin väkisin. Levylle mahtuu The Mountainin kaltaisia vähän lupaavampiakin raitoja, mutta Finger Eleven ei ole silti lähelläkään sitä tasoa, jolla se kenties voisi olla.