Amalie ”Myrkur” Bruunin ainoa kirjoittamaton sääntö saa jatkoa Spine-albumilla, kun aiemmin urallaan indie poppia, goottimetallia, black metalia ja folkia säveltänyt tanskalainen valloittaa sävellyksillään jälleen uusia ääriä.
Spine on tutkimusmatka Bruunin muuttuneeseen elämään, ja tavallaan se on enemmän Amalie Bruun- kuin Myrkur-albumi, jos asiat haluaa erottaa toisistaan. Spinen lauluissa tarkastellaan elämää ja maailmaa ammollaan olevin viattomin silmin, mihin Bruunia innosti hänen melko tarkalleen neljä vuotta sitten syntynyt esikoispoikansa.
Nämä laulut ovatkin suurien maisemakuvien sijaan yksittäisiin asioihin syvästi keskittyviä kuvia. Aiempien Myrkur-albumien koruton lofi-tuotanto on korvautunut todella orgaanisella soundilla, jossa analogiset koskettimet soivat aitojen jousien ja tunnelmaa suurentavien bändisoittimien rinnalla alkukantaisella, kirkkaalla tavalla.
Spinella vallitseekin kaikkeen Myrkurin aiemmin säveltämän musiikin sijaan viattoman toiveikas ja maailmaa ihaileva tunnelma. Sen takia albumia onkin helppoa suositella tutkittavaksi kenelle tahansa. Spine kun ei ole metallia, tai mihinkään muuhunkaan genreen sidottua musiikkia, vaan kaunista ja rajatonta mielenmaisemaa luojansa sydämestä.
