Pitkän linjan pianotaituri Ben Folds ei ole levyttänyt vuosikausiin, minkä takia uutinen viidennestä soololevystä tuli otettua vastaan innolla. Avausraita But Wait, There’s Mode johdattelee aiheeseen odotettua synteettisemmin, mutta lopulta Fold asettaa askeleensa tutuille pianovetoisen popmusiikin poluille.
Aikuismaisella levyllä vilahtelee vaikutteita Foldsin sankareista, kuten Billy Joelista ja Brian Wilsonista, sekä laajemmin 1970- ja 1980-luvun soft rockista.
What Matters Most palauttaa mieleen myös Ben Folds Five -yhtyeen 24 vuoden takaisen, kypsän orkestroidusti soineen The Unauthorized Biography Of Reinhold Messner -albumin.
Foldsin uudet kappaleet ovat tasalaatuisia, ja etenkin sovitusten suhteen hänellä on pelisilmää. Toisaalta kovin seestyneen oloinen on mies. Välillä huomaakin kaipaavansa takavuosien velmumpaa versiota Foldsista pikkunäppärine lyriikoineen ja railakkaine pianon paiskomisineen.
Silti esimerkiksi valssi Kristine From The 7th Grade kuitenkin tuntuu syvällä, ja Paddleboat Breakup hurmaa simppelin kauniilla melodiallaan. Folds tarkkailee levyllään modernin maailman outouksia ja ilmiöitä lämpimän humoristisesti ja myös koskettavasti.
What Matters Most on pitkällä keski-iässä viilettävän nörttipopparin yleismiellyttävä taidonnäyte.