Arvio: Kuin 80-luvun synapop ei olisi koskaan valokeiloista poistunutkaan – Sin Cos Tanin Living In Fear on viiden tähden albumi

Arvio julkaistu Soundissa 9/2022.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Arvio

Sin Cos Tan
Living In Fear
Solina

Tämä levy synnytti hauskan kontrafaktuaalin: mitä jos puhdasverinen synapop olisi jäänyt pysyvästi pinnalle 1980-luvun alkupuolen jälkeen eikä tehnyt luonnollista poistumaa kirkkaimmasta valokeilasta? Ehkä ajatus versoi siitä, ettei Living In Fear tunnu lainkaan pastissilta, vaikka se on joiltain osin niin helppo paikantaa määrättyyn aikaan. Se asettuu enemmän osaksi perinteen jatkumoa kuin eri konemusiikki- ja pop-satuloita 80- ja 90-luvuilta haistelevaksi retroiluksi.

Omalle tasolleen levyn nostavat huikeat sävellykset ja todella tukeva ja lihaksikas soundi. Levyä edeltäneet singlet (You Again, More Than I Can Love, Tightroped) ovat kaikki vahvoja, toisistaan eroavia ja persoonallisia helmiä, mutta ei levyllä oikeastaan ole heikkoja vetoja. Esimerkiksi Killing Dreams olisi kontrafaktuaalissani nimeltään Another Way To Die ja seuraavan Bond-elokuvan nimibiisi.

Living In Fear on häpeilemätön ja älykäs levy, joka ei tunnelmoidessaankaan mene sieltä mistä aita on matalin: ei syntetisaattoreihin nojailua yrityksenä approksimoida sateisesta kadusta heijastuvia neonvaloja vaan pelkkää maaliin saakka kirkastettua popmusiikkia.

Kaikki Jori Hulkkosen tuotannosta Juho Paalosmaan dramaattiseen lauluun ja kaksikon biiseihin on parempaa kuin koskaan.

Tätä levyä olen Sin Cos Tanilta odottanut.

Lisää luettavaa