Takana 30-vuotinen ura, yksi ainoa alkuperäisjäsen tallella, levytystaukoa seitsemän vuotta. Yleensä tässä vaiheessa olevat yhtyeet ovat kulkemassa vääjäämättömään auringonlaskuun, mutta tämä yhtälö ei päde Built To Spilliin. Nokkamies – ja ainoa pysyvä jäsen – Doug Martsch taustavoimineen on edelleen täydessä iskussa.
Vaihtuva taustamiehitys koostuu tällä kertaa mystisen brasilialaisen Oruã-kollektiivin jäsenistä (Le Almeida ja João Casaes). Tämän psykedeelisen jazzin sanansaattajan vivahteet kuuluvat selvästi myös When The Wind Forgets Your Namelta. Levyn ilmapiiri on rentoutunut, vahvasti jamitteluun ja livetunnelmaan tukeutuva, mutta silti oudon hyvällä tavalla jäsennelty ja ryhdikäs. Vahvimmin tätä mehukasta ristiriitaa toteuttaa päätösraita Comes A Day, joka näennäisestä kaaoksesta huolimatta kulkee eteenpäin kuin luotijuna.
When The Wind Forgets Your Name on yhtyeen debyytti kiistatta legendaarisen Sub Popin alaisuudessa. Grungen läpimurtovuosista tutuksi tullut levy-yhtiö on sittemmin laajentanut repertuaarinsa kaikenkattavaksi indierock-katalogiksi. Tähän linjaan särmikäs, vahvasti luomulta tuoksuva Built To Spill sopii kuin nakutettu. Toivottavasti tämä keski-ikäisten
toimijoiden myöhäinen avioliitto tuottaa paljon jälkeläisiä, sen verran lupaavasti se ainakin on lähtenyt liikkeelle.