Arvio: Olli Ahvenlahden Mirror Mirror on viiden tähden jazzlevy, joka imaisee kuulijan syövereihinsä

Jazzlegenda Olli Ahvenlahden käyntikorttina toimiva räjähtävä jazzfunk on manifestoitunut harvakseltaan uusien levyjen muodossa, mutta silloin kun mestarilla on asiaa, on lopputulos aina tarkkaavaisen kuuntelemisen arvoista.
Mirror Mirror onnistuu jo ensimmäisistä tahdeista luomaan tunnelman, joka vetää kuuntelijan sisäänsä. Tunnelma ei suinkaan rakennu maksimaalisella usvaverholla ja säkenöinnillä, vaan yksinkertaisten palikoiden mestarillisella hallinnalla. Komppisektion rakentama groove sähköistää koko kehon ilman, että tanssia täytyy hakata kuulijaan väkivaltaisella ylisoittamisella. Kappaleiden teemat ovat nordic jazzille ominaisen kuulaita, mutta ne on kasvatettu kuitenkin bluesilla lannoitetusta maaperästä asiantuntevasti.
Levy tuntuu äärimmäisen rehelliseltä. Jokainen henkäys torvesta, jokainen kapulan isku ja jokainen soitettu sävel on tuotettu ilman tarvetta todistella mitään. Soittajat eivät katso musiikin peiliin egoistisesti itseään ihaillen, vaan toimivat itse peileinä toisilleen. Tuo peilaus on onnistuneesti luonut kirjavan sateenkaaren, jonka alla on hyvä olla.