Toisen polven etiopian-amerikkalainen laulaja Kelela Mizanekristos palaa julkisuuteen lähes kuusi vuotta huippuarvostelut saavuttaneen debyyttinsä jälkeen. Hyvää onkin kannattanut odottaa: ilmava kakkosalbumi on miltei meditatiivisiin ulottuvuuksiin menevä levyllinen sielukasta, taivaallisen minimalististista tanssimusiikkia ja modernia R&B:tä.
Vedellisiin teemoihin keskittyvä albumi kutsuu sukeltamaan syvälle sen ääniaaltoihin, joihin voikin helposti hukkua. Moniminuuttiset ambient- ja downtempo-introt leikittelevät momentumilla, jotka sitten räjähtävät breakbeat-, drum’n’bass-, ja garage-henkiseen afroamerikkalaiseen elektroniseen klubimusaan, jota Kelelan samettinen ja ulottuva ääni kantaa. Laulajattaren rento ja vaivaton ilmaisu sekä aistillisen eteerinen laulu laineilee rumputaustoja vasten kertoen ruskean naisen vierauden sekä ulkopuolisuuden kokemuksista erityisesti tanssimusiikkiskenessä tänä misogynoirin aikana. Mutta älkää erehtykö – mistään itkuvirrestä tässä ei ole kyse, sillä yliluonnollisen vetovoimainen Kelela onnistuu tekemään haavoittuvuudestaan valtavan voimavaran.