Onko yhdentoista biisin pituinen levy kova, jos se on täynnä aivan mainioita biisejä, jotka kaikki kuulostavat toisiltaan? Jos vastaisit kyllä, ja moderni melodinen kuolometallikin iskee, niin tutustu ihmeessä Mors Subitan uutukaiseen.
Henkilökohtaisesti taivun kuitenkin tylsistymään, kun tasalaatuinen keskitempoinen aggrohyökkäys vain jatkuu ja jatkuu ilman minkäänlaista dynamiikan vaihtelua tai tyylikeinojen variointia.
Otetaan levyn nimibiisi Into The Pitch Black. Oikeasti tehokas pala pursuaa vahvoja riffejä ja erinomaisen suorituksen laulaja (murisija) Eemeli Boddelta. Etenkin livenä tätä katsoisi ja kuuntelisi tavattoman mielellään ja ilolla kokisi kunnon metallijyrän vyöryvän ylitseen.
Mutta levyllä kokonaisuus jää niin tasalämpöiseksi monotoniaksi, että on vaikea innostua sen hyvistä puolista. Loppupuolella bändi herättelee mielenkiintoa raivoisalla ja vähän keskimääräistä nopsammalla rallilla Fear
Is Just The Beginning, mutta tämä on liian vähän liian myöhään.