AU PAIR: Kimppu

Arvio julkaistu Soundissa 9/2010.
Kirjoittanut: Eero Kettunen.

Au Pairin omituiseen maailmaan tutustuu aluksi hieman epäröiden. Kimppu-levyn kotikutoinen soundi vaikuttaa syövän biisien tehoa. Miksausjäljestä löytyy paljon kyseenalaistettavaa.

Arvio

AU PAIR
Kimppu
Off Records

Au Pairin omituiseen maailmaan tutustuu aluksi hieman epäröiden. Kimppu-levyn kotikutoinen soundi vaikuttaa syövän biisien tehoa. Miksausjäljestä löytyy paljon kyseenalaistettavaa. Laulaja Tomi Tuomaala ei edes yritä voittaa persoonallisuudella sitä minkä taidossa häviää, vaan fraseeraa aivan liian usein kuin Mika Rättö julistuksellisimmillaan.

Ennen pitkää jyväskyläläisbändin kolmannen albumin havaitsee kuitenkin kiehtovaksi tapaukseksi. Au Pair on Radiopuhelimien ja Kuha.:n ilmeinen sukulaissielu, jonka musiikissa on lapsenmielistä intoa, mutta ei kertakäyttöistä hassuttelua. Esimerkiksi Hevostyttö-biisi riemastuttaa disconsekaisella laukkakompillaan vain siihen pisteeseen, kun fantasiaa ja mystiikkaa soveltava sanoitus sekoittaa pään.

Au Pairin lyriikoissa arkipäivä ja absurdismi kohtaavat toisensa tehden Kimpusta pohjimmiltaan hyvin synkän levyn. Varmimmin hymy hyytyy rakkauslaulussa nimeltä Lahjoja ja vastalahjoja.
Kun Au Pair on ensin houkutellut mukaansa, albumin päätösraidalla Paha on päässyt keskellemme ja se lupaa, että “tee parannus ja pääset täältä”. Siinä vaiheessa sellainen ei käy enää mielessäkään.

Lisää luettavaa