Postmodernismin suksin myös perinteisiä latuja hiihtävän Bill Frisellin tuorein on jälleen oppitunti oman soundin välttämättömyydestä. Folkille ja kantrille kumartava Good Dog, Happy Man jatkaa Seattlen kiinnostavimman kitaristin kahden edelliskiekon linjoilla muun muassa Jim Keltnerin rumpujen sekä Wayne Horvitzin sormioiden ja bileissä poikkeavan Ry Cooderin kitaran tukemana. Upeata.
BILL FRISELL: Good Dog, Happy Man
Arvio julkaistu Soundissa 10/1999.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Postmodernismin suksin myös perinteisiä latuja hiihtävän Bill Frisellin tuorein on jälleen oppitunti oman soundin välttämättömyydestä.
Arvio
BILL FRISELL
Good Dog, Happy Man
Nonesuch
Good Dog, Happy Man
Nonesuch