CAMERA OBSCURA: Desire Lines

CAMERA OBSCURA
Desire Lines
4AD

Glasgowlaisen Belle & Sebastianin läpimurto oli onnenpotku Camera Obscuralle, samassa kaupungissa samaan aikaan syntyneelle ja varsin samantyylisen musiikin parissa aloittaneelle yhtyeelle. Se oli onnenpotku myös kaikille muille nynnypop-yhtyeille, jotka tarvitsivat julkisuuteen noustakseen yhteisen keulakuvan.

Siinä missä Belle & Sebastianista on vuosien mittaan kuoriutunut monipuolinen ja viihdyttävä popjukeboksi, Camera Obscura pitää kiinni tweepop-juuristaan. Amerikkalaisen Tucker Martinen (My Morning Jacket, The Decemberists, Spoon) palkkaaminen Desire Lines -levyn tuottajaksi tuntuu pelkältä silmänkääntötempulta tai oman mielenrauhan ostamiselta. Tällaista rikasta ja pehmeää, hyvin 1960-lukulaista popsoundia olisi osannut tehdä moni muukin.

Levyn pelastavat This Is  Love (Feels Alright) ja Break It To You Gently -kappaleet, joilla yhtye kuulostaa viettelevämmältä kuin koskaan. Myös Trouble­makerin svengaava kitaranäppäily miellyttää kovasti. Vaikka laulaja-kitaristi Tracyanne (!) Campbell on yhtye­tovereineen selvästi yrittänyt tehdä monenlaisia biisejä, niistä tarttuu kovin vähän mieleen. Pahimmillaan se on ajatus maailman vanhimmista pinnipääpoppareista.