CHEAP TRICK: Rockford

CHEAP TRICK
Rockford
Cheap Trick Unlimited

Olen aina vihannut levyarvostelijoita, jotka ilmoittavat heti kärkeen, että eivät ymmärrä arvostelemastaan musiikista mitään ja sitten kertovat kuitenkin mielipiteensä ja antavat kaksi tähteä. Noin tuhannen merkin kuluttua minulla ei ole siihen enää varaa.

Rockford käynnistyy 70-lukulaista stadionrockia, 80-luvun tukkaheviä ja sporttirock-yhteislaulua yhdistelevällä jytäanthemilla Welcome To The World. En ymmärrä siitä mitään. Sama hämmennys, jossa välillä naurattaa, välillä itkettää ja välillä tekee mieli lyödä nyrkkiä ilmaan jatkuu läpi levyn. Cheap Trick kirjoittaa yhä tarttuvaa voimapoppia ja radioystävällistä rockvääntöä tasaisen laadukkaasti. Kitarointikin on mukavan mureaa, mutta tyylikeinot soundeista huippukireän laulutulkinnan kautta suureellisiin sovituksiin vievät hommaa jatkuvasti huumorin puolelle. Välillä homma kuulostaa vuonna 1985 tehdyn b-luokan toimintakomedian sound-trackilta. Mielessä pyörii nimiä Huey Lewis & The Newsistä Styxin kautta Ted Nugentiin.

Saan eniten irti biiseistä kuten Come On Come On Come On, joissa kaljatynnyribileisiin sopiva jytäurpoilu on viety äärimmilleen. Myös O Claire -hituri riemastuttaa. Välissä on paljon kappaleita jotka kuulostavat liikaa keskitien amerikkalaiselle radiohutulle tai sen parodialle. En ymmärrä tästä mitään.