DAVID SYLVIAN: Secrets Of The Beehive

Arvio julkaistu Soundissa 12/2003.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Vaikka basisti Mick Karn olikin ehtinyt Titles-esikoisensa turvin soolouralle jo vuotta ennen Oil on Canvasin julkaisua, putosi Japanin hajottamisen jälkeen parhaiten jaloilleen David Sylvian.

Arvio

DAVID SYLVIAN
Secrets Of The Beehive
Virgin

Vaikka basisti Mick Karn olikin ehtinyt Titles-esikoisensa turvin soolouralle jo vuotta ennen Oil on Canvasin julkaisua, putosi Japanin hajottamisen jälkeen parhaiten jaloilleen David Sylvian. Vahvan Brilliant Trees -debyyttinsä (1984) turvin laulaja nousi seuraavalle askelmalle palkkaamalla vanhojen bändikavereiden oheen avantgardististen popvisioidensa tulkiksi muun muassa ambienttitrumpetisti Jon Hassellin, lähinnä elokuvamusiikista tunnetun Ryuichi Sakamoton sekä Can-veteraani Holger Czukayn.

Nämä miehet näyttelivät tärkeää osaa myös instrumentaalilevyllä Alchemy – An Index of Possibilities (1985), joka sai pian loogiseksi jatkeekseen tuplavinyylin nimeltä Gone to Earth (1986). Sillä Sylvianin tärkeimpänä aisaparina toimi Alchemylläkin poikennut kitaristi Robert Fripp. Gone to Earthillä artisti taas sentään vähän lauloikin, mutta kaikkiaan katse oli kääntynyt niin tiukasti sisään päin, että levy-yhtiössä ja yleisön piirissä luultiin miehen irrottautuneen täysin juuriltaan.

Sitten, yllättäen, David Sylvian julkaisi edelleen parhaimpiinsa lukeutuvan levyn. Riipivän kaunis, tunnelmallinen, riisuttu ja harkittu Secrets of the Beehive (1987) oli hiotuinta, mitä laulaja siihen mennessä oli aikaan saanut. Näkyjä olivat tällä kertaa toteuttamassa muiden muassa leffamusanikkari/trumpetisti Mark Isham sekä etenkin looppityöstään kiitetty kitaristi David Torn.

Näiden albumien ilmestymisen jälkeen David Sylvian on tehnyt lisää musiikkia ja heittäytynyt poikkitaiteellisiin hankkeisiin eritoten erilaisten visualistien kanssa. Tätä nykyä mies asustaa Kaliforniassa Napa Valleyn viinialueella, seuraa Suomessakin tutun gurunsa Amman elämänohjeita ja viettää rauhaisaa perhe-elämää.

Käsillä olevista laadukkaista uudelleenjulkaisuista ei yksikään tarjoa mitenkään järisyttävää ekstramateriaalia. Sen sijaan Sylvianin kontrollifriikkiys näkyy jälleen tarpeena kirjoittaa historiaa uusiksi: Secrets of the Beehiven cd-version alunperin päättänyt herkkä Sakamoto-kollaboraatio Forbidden Colours on korvattu tässä painoksessa levyn Japanin laitoksen Promise (The Cult of Eurydice) – bonusraidalla. 

Lisää luettavaa