DAY ELEVEN: Sleepwalkers

DAY ELEVEN
Sleepwalkers
GBFam

Lappeenrannasta Tampereelle paennut Day Eleven julkaisi esikoisensa vajaat kaksi vuotta sitten. Almost Over Every-thing oli useille liian vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Progesta an sich ei ollut kyse; porukka oli vain vähän hurmioitunut studiossa ja itse itseään tuottaen päätynyt tekemään levyn 1970-luvun ”kaikki käy” -mentaliteetilla.

Ennen tulkinnan rönsyävyyden varjoon jääneen katurock-asenteen rinnalle on nyt nostettu hyveeksi sovitusten suoraviivaisuus. Ammattiapua on haettu Disco Ensemblea kaitseneelta ruotsalaiselta Jens Bogrenilta ja Imatran metallikultasormelta Miitri Aaltoselta.

Ja jos on Sleepwalkersin soitto tiukkaa, jatkaa sanoituksellinen sisältökin Almost Over Everythingillä alkaneella korkealla tasolla. Biisit If Nothing Comes Of You, Coma, Dissonance Fading ja ehkä myös Untitled tuntuvat vieläpä muodostavan jonkinlaisen elämänhallintaa käsittelevän jatkumon.

Vertauskohtia Day Elevenin tummasävyiselle modernille rockille on vaikea löytää. Lähimmäs tullee kanadalainen I Mother Earth, sillä myös sillä on taito tehdä musiikkia samaan aikaan sekä miehille että naisille. Janalle, jonka toisessa päässä on akateemisuus ja toisessa seksikkyys, on tunnetusti vaikeaa asettua tyylikkäästi.

Laulajakitaristi Janne Pajari, kitaristit Olli Sopanen ja Matti Lötjönen, basisti Kimmo Kärkkäinen sekä rumpali Luca di Giovanni tiesivät jo viime kierroksella mitä tekevät. Nyt he ovat oppineet tekemään musiikistaan salaviisasta. Tämän ansiosta Day Eleven on aiempaakin vaarallisempi.