DERIS: Done By Mirrors

Arvio julkaistu Soundissa 07/2000.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Kuvitelkaa tilanne, että Bruce Dickinson olisi tehnyt Skunkworksinsa vielä Iron Maidenissa ollessaan. Hämmennys olisi ollut vielä syvempi kuin miehen julkaistessa levynsä omillaan. Onko tässä mitään järkeä, olisi kyselty. Helloweenin Andi Deris on juuri tuollaisessa tilanteessa?

Arvio

DERIS
Done By Mirrors
Massacre

Kuvitelkaa tilanne, että Bruce Dickinson olisi tehnyt Skunkworksinsa vielä Iron Maidenissa ollessaan. Hämmennys olisi ollut vielä syvempi kuin miehen julkaistessa levynsä omillaan. Onko tässä mitään järkeä, olisi kyselty. Helloweenin Andi Deris on juuri tuollaisessa tilanteessa?
Pitkä jees Derisille, että ei lähde tekemään b-luokan Helloweenia. Siihen kehut loppuvatkin, sillä Done By Mirrorsilla vedellään c-luokan amerikkalaistyylistä hard rockia, sellaista, johon joku Warrant olisi köykäisesti kyennyt. Kiusallisen noloa siis. Helloweenin Metal Jukebox -sessiot lienevät vaikuttaneet, sillä Let Your Love Fly Free kuulostaa paikoin vahvasti 70-lukuiselta. Dangerousilla lähennelläänkin sitten viihdemusiikkia ja "mä oon vaarallinen" -kerto tuo mieleen Dannyn jytäämässä Jokereiden kotihallissa. Suositusta kerrakseen!
Jos tällaisilla projekteilla saadaan purettua patoutumia ja sitä kautta lisäintoa pääbändiin, joka sitä Better Than Raw'n jälkeen todellakin tarvitsee, niin antaa mennä. Muussa tapauksessa Done By Mirrors osoittaa vain miten heikoilla Deris ilman Helloweenia olisi. Vähän niin kuin Kiske aikanaan. 

Lisää luettavaa