THE DILLINGER ESCAPE PLAN: Miss Machine

Julkaisuviikollaan Billboardin sadan sakkia Miss Machinella hätyytelleen yhtyeen harteille on aseteltu tulevaisuuden tekijän viittaa. Syynä lienevät häkellyttävät ja ennalta-arvaamattomat biisirakenteet, joiden perusteella joku valopää keksi kutsua Dillingeriä metematiikkametalliksi.

Jos Dillinger on tulevaisuus, edessä ovat häiriintyneet ajat. Pohjavireeltään edelleen hardcoremaiseen tempoiluun lisäillään koko konseptin sekoittavia väliosia ja kun ns. säkeistöosatkin voidellaan sinne tänne nykivillä rytmityksillä, on kaoottinen tulevaisuus halukkaiden nähtävillä. Dillinger ymmärtää dramatiikan päälle, sillä Van Damselin kaltainen yhtyeelle arkipäiväinen rääky- ja raatelukohtaus olisi outo perinteisempien bändien levyillä, kun taas puhtaalla laululla lähtevän ja epäkaupallisuuteen pakotetun Faith No Moren mieleen tuovan Setting Fire To Sleeping Giantsin hetkellinen rauhallisuus on se, joka pysäyttää. Samoin toimii vielä nätimmän Unretfofiedin kertosäe, jossa monipuolinen uusi vokalisti Greg Puciato vilauttaa herkkyyttään.

The Dillinger Escape Planin hullunmylly herättää varmuudella vastinetta jokaisessa kuulijassa, satunnaisessakin. Useimmiten reaktio lienee järkytys, mutta höperömmille yhtyeen monimutkaisuus toimii kutsuhuutona epävakaaseen tulevaisuuteen.