Viinatörttöilyt ja tissifiksaatiot eivät muuta sitä tosiseikkaa, että Jones ja Parton ovat sarallaan ylivoimaisen hienoja laulajia. George vakavoituu levyllään purevien tosiasioiden edessä ja kruunaa 40-vuotisen uransa erittäin asiallisesti ja ryhdikkäästi koostetulla ja sovitetulla laatualbumilla, joka uhkuu vahvoja lauluja, huolella distilloitua tyyliä ja ytimekästä ulosantia. Dolly heittäytyy tyttömäisen riehakkaaksi bluegrass-huitukaksi viulujen, dobrojen, mandoliinien ja banjojen akustisessa helkkeessä. Hän huitaisee estottomasti sivuun leffapopkauden kaameudet ja näyttää millä avuilla paikka kantrin Hall Of Fameen on ansaittu. Hienoa kuulla, kuinka hän nauttii laulaa (ja säveltää lauluja) mainioiden muusikoiden eloisassa seurassa.
DOLLY PARTON: The Grass Is Blue
Arvio julkaistu Soundissa 11/1999.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
Arvio
DOLLY PARTON
The Grass Is Blue
Sugar Hill
The Grass Is Blue
Sugar Hill