Ja taas pitää kiirettä. Brittiretkue puhaltaa uuden levynsä jälleen käyntiin sellaisella pontevalla hönkäyksellä, että tukka lähtee päästä. Dragonforce jaksaa aina vaan hämmästyttää nopeudellaan, joka parhaimmillaan – tai pahimmillaan – lähestyy käsittämättömyyden rajapyykkiä. Toisaalta bändi ilmoitti jo hyvissä ajoin ennen albumin ilmestymistä, että uuden levyn kappalevalikoima sisältää sekä bändin nopeimpia että hitaimpia biisejä. Dragonforce ei tavallisesti ole kovin hidas edes hitaimmillaan ja tälläkin levyllä balladiosaston lomaan pitää päräyttää parit vikkelät tuplabassariosat.
The Power Within ei ole enää aivan samanlaista yltiöpositiivisuuden ja pirteyden voittokulkua kuin pari edeltäjäänsä, mutta Dragonforcelle ominaiselle hyväntuulisuudelle on kysyntää. Dragonforce on ollut kohtuullisen omaperäinen edustaja tiukasti ryöstöviljellyssä genressä, jos kohta on sekin osannut nokkelasti kierrättää vakiomuotoisia sointukuvioita. The Power Withinillä kierrätysmateriaalin osuus tuntuu valitettavasti kasvaneen, sillä levyä kuunnellessa voi kohtuullisen helposti arvata, mitä kulmien takaa paljastuu. Tämä ei silti vähennä biisien koukkujen terävyyttä, ja ne nappaavatkin napakasti leukaperiin.
Bändinä Dragonforce on erittäin väkevä ja virtuoosien työskentelyssä riittää ammennettavaa. Bändi esittelee uudella levyllään lisäksi uuden solistinsa Marc Hudsonin, jonka selvästikin on helppo täyttää ZP Theartin jättämä paikka.
